Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela teki torstaina yllättävän ehdotuksen Helsingin Sanomien haastattelussa: hän olisi valmis luopumaan työlainsäädännön saatavuusharkinnasta tietyin edellytyksin. Tämä aiheuttaa eläviä keskusteluita ja jakaa mielipiteitä puolueen sisällä.

Saatavuusharkinnan poisto on aiheuttanut tyrmäystä naapuripuolue SDP:ssä, jossa ollaan huolissaan suomalaisen työvoiman asemasta. Niina Malm, SDP:n varapuheenjohtaja, julkisti tiukan kannanoton, jossa muistutti, että Suomessa on tällä hetkellä suuri hiljaisuus rakennusalalla. ”Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja on todella vähän suomalaisille rakentajille. Hallituksen tukitoimet ovat epäonnistuneet ja alalla on tapahtunut tuhoja. Jos saatavuusharkinta poistetaan, halvemman ulkomaisen työvoiman tuominen Suomeen väistämättä vähentää paikallisten työntekijöiden mahdollisuuksia”, Malm varoittaa.

Koskela puolestaan uskoo, että saatavuusharkinnan poistaminen voisi olla hyödyllistä, mikäli se tapahtuu yhdessä toimenpiteiden kanssa, jotka estävät palkkojen alentamisen ja työntekijöiden hyväksikäytön. Hän on kuitenkin valmis keskustelemaan myös siitä, miten suomalaisia työsuhteita voitaisiin parantaa ja kehittää työllisyyttä kokonaisvaltaisesti.

Kokoomuksen riveistä on kuitenkin kuulunut kiitosta Koskelan ehdotukselle, ja kansanedustaja Pia Kauma kehui avointa keskustelua työmarkkinoiden tulevaisuudesta. ”Onhan se hyvä, että Vasemmistoliitto on valmis harkitsemaan saatavuusharkinnan poistamista. Työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen on äärimmäisen tärkeää. Halvalla työvoimalla ei kuitenkaan ratkaista ongelmia”, Kauma toteaa.

Koskela kritisoi myös Orpon hallituksen toimintamalleja, erityisesti siitä, että hallitus on valinnut tien, joka heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa. Hänen mielestään tässä ohitetaan nykyajan haasteet, kuten osaamisvaje ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan välinen epätasapaino.

Hänen mukaansa hallituksen toimet eivät voi tarkoittaa halpatyömarkkinoiden luomista tai työntekijöiden kaltoinkohtelua, sillä tällaiset käytännöt eivät johda siihen, mitä yhteiskunta todella tarvitsee. Suomi tarvitsee parempia ratkaisuja osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseksi.

Tämä kehitys on herättänyt paljon keskustelua ja mielenkiintoa, sillä työmarkkinoiden tulevaisuus on monen suomalaisen työntekijän elämän keskiössä. Tulevaisuudessa nähdään, miten poliittinen keskustelu kehittyy ja mitkä ehdotukset lopulta ovat voimia työmarkkinoilla.