Yhdysvallat eroaa Pariisin ilmastosopimuksesta, lopettaa ilmastoon liittyvän yhteistyön Kiinan kanssa ja vesittää omia ilmastotavoitteitaan kansallisia lakeja ja sääntelyä purkamalla.

Donald Trumpin uusi nousu presidentiksi tarkoittaa suuria muutoksia ilmastopolitiikassa niin kansainvälisesti kuin Yhdysvalloissakin, arvioi tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.

"Keskeistä on, että ilmastodenialismi palaa Valkoiseen taloon. Trump ei myökään tule tekemään minkäänlaista ilmastodiplomatiaa", Vihma sanoo.

Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja, ja sen rooli on ratkaiseva, kun puhutaan siitä, pääseekö maailma ilmastotavoitteisiinsa.

Vihma uskoo, että Trump ilmoittaa ensin Yhdysvaltojen eroavan Pariisin sopimuksesta, ja eroaminen tapahtuu todennäköisesti nopeammin kuin viime kerralla, vain noin vuodessa.

YK:n 29. ilmastokokous alkaa Bakussa Azerbaidzanissa ensi viikolla, ja siellä yhdysvaltalaisneuvottelijat osallistuvat vielä, mutta todennäköisesti muuttuvat passiivisiksi ennen virallista eroa.

Kokouksen merkittävin päätettävä asia on ilmastorahoitus, jolle Yhdysvaltojen tulee asettaa uusi tavoite. Barack Obaman ja Joe Bidenin kaudella Yhdysvallat on ollut yksi suurista rahoittajista, mutta Trumpin erouutiset voivat sekoittaa neuvotteluasetelmia, erityisesti köyhien maiden vaatimusten osalta, mikäli Yhdysvallat vetäytyy rahoituksesta.

"Kehitysmaiden haluun tehdä kompromisseja vaikuttaa, että yksi potentiaalinen rahoittajamaa on seuraavat neljä vuotta poissa", Vihma sanoo.

Miten Kiina reagoi Trumpin paluuseen? Irtautuminen voi vaikuttaa myös Kiinaan, joka oli aikanaan ratkaisevassa roolissa Pariisin sopimuksessa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Huolimatta viimeaikaisista väärinkäsityksistä, Kiina on sitoutunut ilmastotoimintaan, mutta Yhdysvaltojen eroaminen voi heikentää tämän sitoutumisen vaikuttavuutta.

Professorin mukaan Trumpin hallinto aikoo purkaa myös ympäristölakeja, ja tämä voi johtaa siihen, että Yhdysvallat heikentää rajusti omaa kansallista ilmastosääntelyään, mikä voi näkyä jopa dollarimääräisissä ilmastoprojekteissa ja ympäristönsuojelussa.

"Trumpin aiemmilla vaalikausilla hänen hallintonsa onnistui purkamaan satoja ympäristö säädöksiä. Todennäköisesti hän aikoo tehdä saman nyt", Vihma varoittaa.

Erityisesti Bidenin hallinnon toteuttama Inflation Reduction Act, jonka tavoitteena oli uudistaa energia-alaa ja vähentää päästöjä, voi tulla Trumpin hyökkäyksen kohteeksi.

Maailmanlaajuisesti Trumpin valinnalla on mahdollisuus johtaa Yhdysvaltain kumulatiivisten päästöjen kasvuun, mikä vaarantaa globaalit ilmastotavoitteet. Bidenin hallinta oli asettanut Yhdysvalloille tavoitteen vähentää päästöjä 50–52 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, mutta Trumpin kausi voi muuttaa tämän suunnitelman toteutumisen mahdottomaksi.

"Olemme äärimmäisessä kiireessä globaaleissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Yhdysvaltojen neljän vuoden vetäytyminen uhkaa Pariisin sopimuksen puolentoista asteen tavoitetta, ja otamme yhä radikaalimpia riskejä tulevien sukupolvien piikkiin. Jos Yhdysvallat ei saavuta asettamiaan tavoitteita, on selvää, että muut maat eivät tule kompensoimaan lisäävää päästötaakkaa", summasi Vihma kriittisesti.