Migreeni, tämä kiusaava ja usein invalidisoiva vaiva, vaikuttaa noin kymmeneen prosenttiin aikuisväestöstä. Naisilla migreenin esiintyvyys on lähes kolminkertainen miehiin verrattuna, mikä tekee siitä yhden työelämän merkittävimmistä sairauspoissaolojen syistä. Tiedetään, että jo muinaiset roomalaiset dokumentoivat migreenikohtauksiaan.

Perinteisesti migreenikohtauksia on hoidettu lääkkeillä, jotka on kehitetty muille vaivoille, kuten verenpainetaudille tai masennukselle. Vasta viime vuosina Suomeen on saatu markkinoille spesifisiä migreenilääkkeitä. Neurologi Markku Nissilä, joka on seurannut migreenilääkkeiden kehitystä yli kolmen vuosikymmenen ajan, kuvaa tätä kehitystä suurena harppauksena.

Uudet biologiset estolääkkeet, kuten Erenumab, ovat osoittautuneet todella tehokkaiksi. Teho on vaikuttava – monilla potilailla kohtaukset ovat vähentyneet jopa puoleen. Erenumabin kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että se vähentää sairauspoissaoloja yli 70 prosentilla.

Biologisten lääkkeiden lisäksi migreenin hoitoon on tullut uusia gepantti-pohjaisia tabletteja, jotka kohdistuvat kropan CGRP-molekyyliin (Calcitonin Gene-Related Peptide). Nämä uuden sukupolven lääkkeet estävät migreenikohtauksia ennen kuin kehon kipureaktion käynnistyminen ehtii tapahtua.

Uudistus hoitosuosituksissa on ollut nopeaa; biologiset lääkkeet on otettu mukaan Migreenin Käypä hoito -suositukseen. Kuitenkin uusien lääkkeiden saamiseksi Kela-korvauksen piiriin potilaiden on osoitettava, että heillä on vähintään kahdeksan kohtauspäivää kuukaudessa, joita ei ole saatu hallintaan muilla lääkkeillä.

Mainittakoon myös, että biologinen estolääke annetaan potilaalle neljän viikon välein injektiona. Vaikka lääkkeen vaikutus ei ole heti voimakas ja voi hiipua ennen seuraavaa annosta, useimmat potilaat kokevat olonsa kivuttomaksi erityisesti hoidon keskivaiheilla.

Haittavaikutukset näissä uusissa lääkkeissä ovat vähäisiä verrattuna aiempiin hoitoihin. Aivan satunnaisia ovat ummetus ja harvoin allergiset reaktiot. Yksi vaihtoehto lääkehoidon ohella on botuliini, joka on osoittautunut tehokkaaksi kroonisen migreenin hoidossa. Botuliini-injektiot rentouttavat lihaksia ja vähentävät CGRP:n vapautumista, mikä helpottaa migreenikohtauksia.

Valitettavasti Kela-korvausta saavat vain aikuiset, eikä nuorille ole vielä riittävästi tutkimustietoa, jotta he olisivat lääkekorvauksen piirissä. Markku Nissilä huomauttaa, että potilailla, jotka odottavat hoidon aloittamista, on suuri tarve saada apua jo nuoresta iästä asti.

Lääketeollisuus tekee jatkuvasti tutkimustoimintaa, ja Yhdysvalloissa on kehitteillä useita uusia lääkkeitä, jotka voisivat tulla saataville Euroopan markkinoilla. Nämä lääkkeet keskittyvät erityisesti migreenin estohoitoon. Ikävä kyllä, migreenin hoito on yhä haaste, sillä tutkimusten mukaan se on vahvasti geneettisesti ohjautuva sairaus, joka on liitetty peräti 123 eri geeniin.

Tulevaisuudessa voimme kuitenkin toivoa tehokkaampia hoitoja, vaikkakin ihmeitä ei pidä odottaa. Vaikka migreenin hoidossa on otettu suuri askel eteenpäin, potilailla, joilla ei ole hyötyä uusista lääkkeistä, voi olla vaikeaa löytää ratkaisuja kipuihinsa. Jopa kohtauksien vähentäminen on askel oikeaan suuntaan, ja se voi tehdä merkittävän eron potilaiden elämänlaadussa.

Migreenin hoito jatkuu, mutta nyt potilailla on enemmän vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.