Sony julkaisi syyskuussa Playstation 5:n tehokkaamman Pro-version, joka on herättänyt paljon keskustelua. Aiemmissa konsolisukupolvissa on nähty paranneltuja versioita, mutta tämäkertainen julkaisu on omalaatuinen, sillä se ei tarjoa lainkaan vaihtoehtoa, jossa levyasema olisi integroitu konsoliin.

Levyasema täytyy ostaa erikseen, mikä tarkoittaa, että käyttäjät joutuvat itse asentamaan sen konsolin kylkeen. Tämä ei ole erityisen houkutteleva vaihtoehto, kun itse konsolin hinta Euroopassa on 800 euroa ja levyasema maksaa noin 120 euroa. Kuluttajat ovatkin alkaneet kysyä, kannattaako investointi keskustelun vuoksi, kun digitaaliseen jakeluun siirtyminen etenee huimaa vauhtia.

Myös Microsoftin Xbox-konsoli suuntaa kohti täysin digitaalista pelikokemusta; tuoreimmista konsolijulkaisuista jopa kaksi kolmesta laitteesta nauttii pelkkää digitaalista tarjontaa ilman fyysistä levyasemaa. Pelimarkkinat ovat käymässä läpi digitaalista metamorfosia, jossa fyysisten pelilevyjen ostaminen on vähentynyt merkittävästi. GamesIndustry.bizin mukaan viime vuonna jopa 83 prosenttia konsolipelien myynnistä tuli digitaalisesta myynnistä.

Tämä kehitys ei ole yllättävä, sillä monet muutkin tuotteet siirtyvät nopeasti digitaaliseen jakeluun. Neogames Finlandin johtaja Koopee Hiltunen kommentoi, että levyasemien katoaminen pelikonsoleista on ollut odotettavissa, sillä tietokoneissa tällä kehityksellä on jo pitkät perinteet.

Hiltusen mukaan digitaalinen jakelu on etu niin kuluttajille kuin myyjille: – Se on nopeampaa ja helpompaa, eikä kuluttajien tarvitse lähteä kotoaan. Riskit myyjälle vähenevät myös, sillä varaston hallinta on helpompaa.

Fyysiset pelikaupat ovat käyneet läpi valtavia muutoksia, ja moni niistä on ajautunut vaikeuksiin, samoin kuin aikanaan levykaupat ja videovuokraamot. Gamestop ilmoitti vuonna 2019 sulkevansa kaikki 17 myymäläänsä Suomessa. Tällä hetkellä vain kourallinen erikoistuneita pelikauppoja on jäänyt pystyyn.

Vaikka digitaalinen jakelu on kätevää, monet asiakkaat kaipaavat fyysisiä tuotteita. Hiltunen korostaa, että mukana häviää pelien artefaktimaisuus, kun fyysiset pelikotelot eivät enää virtaa hyllyiltä.

Hietalan mukaan henkilökohtaisella tasolla pelien fyysinen yhteys voi jäädä kaipaamaan, sillä se tuo mukanaan nostalgisia tunteita ja muistoja.

Pelikaupassa on kuitenkin enemmän tarjontaa kuin pelit yksin. Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa sijaitseva VPD Pelikauppa tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman oheistuotteita, kuten lippalakkeja, mukeja, figuureja ja pelitarvikkeita, sekä tietenkin käytettyjä ja uusia pelejä.

Yrittäjä Mikko Nevalainen huomauttaa, että liiketoimintamalli on kokenut suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aluksi PC-pelien valmistus lakkasi, mikä johti myynnin vähenemiseen. Samaan aikaan digitaalinen uusi aikakausi käynnistyi konsolimarkkinoilla, erityisesti Playstation 4:n ja Xbox Onen myötä.

Nevalaisen mielestä fyysisten pelien katoaminen ei ole kuitenkaan aivan lähellä. Koska monet suuret markkinat ovat digitalisaation takamatkalla, fyysisten pelien kysyntä voi säilyä vielä pitkään.

Koopee Hiltunen on yhtä mieltä ja uskoo, että pienimuotoisesti fyysisten pelien jakelu tulee säilymään, samalla oheistuotteiden kuten figuurien ja fanituotteiden merkitys kasvaa.

– Tulevaisuudessa valikoimasta tulee entistä enemmän peleihin liittyviä asioita, joita ei voida jakaa digitaalisesti. Peli- ja fanikulttuuri elää kuitenkin vahvasti, ja tämä on kehitys, jota kannattaa seurata.

Peliala on todnistamassa suurta muutosta, ja digitaalisen jakelun myötä pelikaupat voivat muuttua entistä monipuolisemmiksi kokemuksiksi. On mielenkiintoista nähdä, miten pelaajat reagoivat näihin muutoksiin ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan!