Dennis Lehtonen, 29-vuotias vantaalainen, on asunut Grönlannissa jo lähes kaksi vuotta ja hänen kokemuksensa ovat ainutlaatuisia. Grönlanti herätti kansainvälistä huomiota Yhdysvaltain presidenttiehdokas Donald Trumpin puheiden seurauksena, joissa Trump ehdotti alueen liittämistä Yhdysvaltoihin – jopa sotilaallisin keinoin, mikä herätti huolta maailmanlaajuisesti.

Lehtonen asuu tällä hetkellä Savissivikissa, pienen 20 asukkaan kylässä Pohjois-Grönlannissa, ja hän pian aloittaa työn uudessa kalatehtaassa. Tämä kylä sijaitsee lähellä Pituffikin tutkimusasemaa, Yhdysvaltain avaruusvoimien pohjoisinta tukikohtaa, joka on avainasemassa ballististen ohjusten varoitusjärjestelmän vuoksi.

Lehtonen kokee Grönlannissa elämisen olevan kaukana kansainvälisestä poliittisesta myllerryksestä, mutta Trumpin puheet ovat tuoneet hänet keskelle poliittista peliä.

Grönlantilaiset tunnetaan huumoristaan, ja monet paikalliset ovat suhtautuneet Trumpin ajatuksiin kevyesti. "Tehtaalla vitsailimme, että pian Savissivikin kylään nousee Trump Tower!" Lehtonen muistelee naureskellen.

Vaikka monet grönlantilaiset suhtautuvat asiaan huumorilla, täytyy muistaa, että kyse on vakavasta asiasta. Lehtonen korostaa, että haluaisi jättää poliittiset keskustelut paikallisten ratkaistavaksi, ja hän toivoo, että inuitsaarten alkuperäiskansan tarpeet otettaisiin huomioon.

Taiwanilainen Jan Petersen, joka asuu Nuukissa, Grönlannin pääkaupungissa, vahvistaa, että grönlantilaiset eivät halua olla osa Yhdysvaltoja. "Me haluamme itsenäisyyttä ja vapautta Tanskan siirtomaavallan kahleista," hän sanoo. Grönlanti on itsenäinen itsehallintoalue, mutta se on edelleen Tanskan alaisuudessa, mikä herättää harmitusta. Petersen muistuttaa, että Tanskan kolonialistinen lähestymistapa on kestänyt liian kauan.

Grönlannin pääministeri Múte Egede tukee itsenäistymistoiveita ja on nostanut asian esiin, joskin Trumpin puheet ovat vain kiihdyttäneet keskustelua. "Meidän on aika murtaa kolonialismin ketjuihin liittyvät esteet ja edetä kohti tulevaisuutta!" Egede sanoi uudenvuodenpuheessaan.

Hans mukaan Tanska hyötyy Grönlannin geopoliittisesta sijainnista ja erityisesti Pituffikin tukikohdasta. "Tanskan pitää olla rehellinen suhteestaan meihin, grönlantilaisiin. Me ansaitsemme todellisen kumppanuuden, ei vain hyötymisperusteista yhteistyötä," Petersen vahvistaa.

Kielitaito on myös yksi haaste grönlantilaisille. Useimmat grönlantilaiset puhuvat sekä tanskaa että grönlantia, mutta syrjäisillä alueilla grönlantia käytetään lähes yksinomaan. Lehtonen kertoo, että tanskan kielen taito on usein vaatimus työelämässä, mikä nostaa esiin eriarvoisuuden tunteen grönlantilaisten keskuudessa.

"Meidän on aika siirtyä eteenpäin ja lopettaa Tanskan leikkiminen," Petersen päättää vahvalla viestillä, mikä tiivistää Grönlannin kansan toiveet ja unelmat paremmasta tulevaisuudesta.