Elisa, yksi Suomen suurimmista telekommunikaatiopalvelujen tarjoajista, on ilmoittanut ottavansa käyttöön ikäsuosituksia älypuhelimien hankintaan liittyen. Tämä toimenpide on osa yrityksen tiivistä yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kanssa, joka keskittyy lasten ja nuorten digihyvinvointiin. Elisan myynnillisesti merkittävä askel on saanut myös paljon huomiota, ja se pyrkii muuttamaan omaa käytäntöään lasten älylaitteiden myynnissä.

Suomessa lapset saavat tyypillisesti ensimmäisen älypuhelimensa huomattavasti aikaisemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Elisa korostaa, että syynä tähän voi olla se, että suomalaislapset saavat liikkua itsenäisesti jo nuorina, mikä lisää tarvetta yhteydenpitoon. Myyjät saavat jatkossa koulutusta 9 vuoden ikäsuosituksen noudattamisessa asiakastapaamisissa.

Elisan kuluttajaliiketoiminnan johtaja Vesa-Pekka Nikula ilmoittaa, että yhtiö työskentelee tiiviisti suositusten toteuttamiseksi myynnissään. ”Tämä muutos on meille suuri, eikä se tapahdu yhdessä yössä, mutta sitoutumme siihen” hän toteaa.

Älypuhelinten liikakäyttö aiheuttaa huolta

Elisan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan älypuhelinten varhaiseen käyttöön liittyy riskejä, joista on alettu puhua yhä enemmän. Marraskuussa 2023 toteutetussa kyselyssä yli 55 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei heillä ole hallintaa älypuhelimensa käytön suhteen, kun vuonna 2018 luku oli vain 27 prosenttia. Tämä huolestuttava kehitys herättää yhä suurempaa keskustelua digitaalisesta hyvinvoinnista ja lasten käytösohjeista.

MLL:n kehittämispäällikkö Paula Aalto kannustaa perheitä miettimään, onko lapsella todella tarvetta älypuhelimelle. Hän kehottaa viivyttämään älylaitteen hankintaa niin pitkään kuin mahdollista, jotta lapset saisivat harjoitella digitaalista käyttäytymistä yhdessä aikuisen kanssa.

”Mitä pidemmälle lapsen älylaitteen hankintaa voidaan viivästyttää, sitä pidempään lapsi pystyy oppimaan turvallisesti ja vastuullisesti digitaalisissa ympäristöissä”, Aalto toteaa.

Elisa suosittelee, että mikäli alle 9-vuotiaalle lapselle on tarpeen hankkia jokin yhteydenpitoväline, pitäisi sen olla vaihtoehtoisesti kellopuhelin tai peruspuhelin, jotka eivät mahdollista pääsyä avoimeen internettiin tai sosiaaliseen mediaan. Tällä tavoin vanhemmat voivat säästää lapsensa haitallisilta digitaalisilta vaikutuksilta ja varmistaa, että he oppivat käytöstapoja turvallisesti.

Älylaitteet ovat yhä vakiintumaassa osaksi elämäämme, mutta vastuu lasten hyvinvoinnista ja terveistä käytännöistä on yhä perheiden käsissä. Tämä kehitys Elisan puolesta on askel oikeaan suuntaan, mutta vanhemmat ja kasvatuksen ammattilaiset ovat avainasemassa lasten digitaalisen elämän hallinnassa.