Helsinki-hallissa jo 22 vuotta aition omistanut Jari Väätänen istui maanantaina nojatuolissaan, kun puhelimen ruudulle lävähti ilmoitus: ”Hartwall-areena on myyty”.

– Se tuntui kuin pesäpallomailalla olisi lyöty päähän! Väätänen kertoo.

Mies kertoo, että häneltä jäi uutisen jälkeen varmasti pari sydämenlyöntiä väliin. 30 sekuntia myöhemmin Jari soitti pojilleen, ex-kiekkoilijoille Ossi ja Jarkko Väätänenelle ja kertoi ilouutisesta.

– Ossi huudahti: ”Jumalauta, mahtavaa!” Ja Jarkko tuuletti junnujen treeneissä.

Hallin ostaa venäläisiltä Trevian Kasvu LP ky, jonka taustalla on suomalaisia sijoittajia. Kaupat vaativat vielä viranomaisten hyväksynnän ja EU:n poikkeusluvan.

– Minulla on hyvin luottavainen olo, ettei kauppaa torpata. Poikkeuslupahan annettiin jo kerran aiemminkin. Ja nyt viestinviejänä ei ole ostaja eikä myyjä vaan Suomen pääministeri. Näen, että tämä homma on hoidettu, Väätänen sanoo.

Huono ajoitus

Rikard Relander osti aition entisestään Hartwall-areenasta aivan väärään aikaan.

– Ostimme sen juuri ennen kuin halli meni kiinni eli emme ole päässeet nauttimaan siitä vieläkään, Relander toteaa.

Kauppauutinen oli hänellekin jättiyllätys, joka tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– Kaikilla meillä suomalaisilla omistajilla on varmasti helpottunut olo, Relander sanoo.

Hallin omistuksista on myös kuultu huhuja, että aivan tilan ulkopuolella on jo tehty valmisteluja mahdollista uutta tapahtumasarjaa varten.

Kiusantekoa?

Kaksi vuotta sitten marraskuussa Helsinki-hallin omistajiin kuuluneen Gennadi Timtšenko asianhoitaja Kai Paananen jakoi aition omistajille tiedotteen, jonka mukaan edessä oli viimeinen yhtiökokous, jossa venäläiset olisivat areenan omistajia.

– Eihän se niin mennyt. Aina tuli jotain ja jotain ja jotain, Väätänen kertoo.

Mies menetti Relanderin tavoin lopulta uskonsa kauppoihin. Väätänen odotteli lähinnä Helsingin kaupungin pakkolunastusta.

Eikä asiaa helpottanut se, että kauppapaperit olivat jo valmiina, kunnes hallituksen päätökset takertuivat kansainvälisiin suhteisiin.

Ratkaisiko Trump?

Hallista katosi syksyllä lämmöt ja sähköt, kun kolmannet osapuolet eivät enää saaneet maksaa areenan laskuja. Väätänen uskoo, että sillä saattoi olla vaikutusta myyntiin.

– Se oli ihan oikein, etteivät muut saa enää maksaa heidän laskujaan. Oletan, että venäläisetkin ymmärsivät sen jälkeen, että halli homehtuu ja hajoaa, jos ei sitä myy.

Relander taas uskoo pakkolunastusuhan vaikuttaneen venäläisiin.

– Mutta myös Donald Trumpin valinta saattoi vaikuttaa, koska myyjät ehkä ajattelevat, että sota voi nyt loppua. Tämä on vain omaa arvailuani, Relander sanoo.

Yhdysvaltojen presidentiksi valittu Trump on ilmoittanut, että hän lopettaa Ukrainan sodan. Jos sota loppuu, Trump saattaa myös höllentää venäläisten pakotteita.

Varkaita

Hallin kunnosta on liikkunut erilaisia huhuja. Ilmastointilaitteet menivät syksyllä pois päältä, ja areenan sivurakennuksessa on alkanut Ylen mukaan jo haisemaan.

– Eilen kuulin, että halli on kondiksessa. Toki se on vaikuttanut ilmanlaatuun, kun ilmastointi ei ole ollut päällä, mutta ei siellä ole mitään sen isompaa ongelmaa.

Areenassa on käynyt myös varkaita sen ollessa tyhjillään.

– Yksi porukka oli pöllinyt 300 kiloa jääkiekkoja, Väätänen kertoo.

Toinen röyhkeä jengi oli marssinut Väätäsen mukaan hänen poikansa Ossin omistamaan aitioon ja vienyt sieltä Connor McDavidin käyttämän aidon pelipaidan.

Väätänen kertoo, että Helsinki-hallilla on venäläisten lisäksi yli 500 pienomistajaa.

– He ovat aition omistajia, klubituolien omistajia ja parkkiruutujen omistajia.

Omistajat ovat saaneet vuosien varrella säännöllisesti kutsut yhtiökokouksiin, mutta paikan päälle ei ole kovin moni jaksanut vaivautua. Syy on ilmeinen.

Miltä sinusta on tuntunut seurata areenan tilannetta, kun et ole voinut vaikuttaa myyntiin millään tavalla?

– Ahdistavalta. Se on varmasti oikea sana, Väätänen pohtii.

Kova bisnes

Väätänen osti aitionsa Hjallis Harkimolta vuonna 2002.

– Normaalioloissa aitiosta pitää maksaa vastiketta noin 100 euroa kuussa, mutta nyt kun halli on ollut kiinni, laskuja ei ole tullut.

Eikä myöskään myöntynyt vuokratuloja. Se on tietänyt valtavia tulonmenetyksiä niille, jotka vuokraavat aitioita eteenpäin.

– 80 000–100 000 euroa joka vuosi. Riippuen vähän siitä, pelataanko siellä jotain MM-kisoja tai NHL-pelejä, Väätänen laskeskelee.

Väätänen arvioi, että hallia ei saada käyttöön vielä ensi keväänkään aikana, joten hän tulee menettämään ainakin kolmen vuoden vuokratulot aitiostaan.

Relander sen sijaan osti aition omaan käyttöönsä.

– Tykkään käydä tapahtumissa, mutta en ikinä ehtinyt ostaa lippuja niihin ajoissa. Nyt on ainakin jotkut paikat varattuina, mies kertoo.

Jokerit takaisin?

Hallin uudet omistajat toivovat, että pytinki olisi käytössä jo ensi keväänä. Väätänen ja Relander ovat maltillisempia. Heidän odotukset ovat ensi vuoden syksyssä.

– Uskon, että Jokerit pelaa ensi syksynä areenassa Liigaa tai Mestistä, Väätänen täsmentää.

– En näe ainakaan mitään syytä, miksi uudet omistajat eivät haluaisi varmistaa halliin heti 30 tapahtumaa eli kaikkia runkosarjan pelejä ja vielä mahdollisia playoff-matseja.

Entä HIFK, jonka oma hallihanke junnaa paikoillaan, vaikka tarvetta olisi suuremmalle areenalle?

– Mulla ei olisi henkilökohtaisesti mitään sitä vastaan, mutta luulen, että se ei oikein sopisi HIFK:n imagolle, Relander pohtii.

Juttuun lisätty tieto, että Jari Väätänen soitti Ossin lisäksi myös tämän veljelle Jarkko Väätänenelle.