Kivikauden aikana, noin 8 000 vuotta sitten, idästä saapui Etelä-Eurooppaan maanviljelijöitä, jotka joutuivat kohtaamaan alueen alkuperäiset metsästäjä-keräilijät. Tämän historian myötä on nyt käynyt ilmi, että näiden kahden erilaisten ihmisryhmän perimä voi olla avain ymmärtää mielenterveysongelmien ja luovuuden välistä yhteyttä.

Köppenhaminan yliopiston psykiatrian professori Thomas Werge ja hänen tutkimusryhmänsä ovat analysoineet esivanhempiemme geenejä kansainvälisessä tutkimuksessa, joka paljastaa, että maanviljelijät ovat alttiita ahdistuneisuudelle, kun taas metsästäjä-keräilijät saattavat kärsiä ADHD:sta. Tämä yllättävä tulos herättää kysymyksiä siitä, miten geeneillä voi olla erilaisia vaikutuksia elinympäristön mukaan.

Tutkimuksessa havaittiin, että tietyt geenivariantit voivat olla hyödyllisiä joissain olosuhteissa, mutta haitallisia toisissa. Esimerkiksi, vaikka jotkin geenimuunnokset voisivat olla yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, tutkimuksen loppupäätelmän mukaan ripaus psyykkistä sairautta voisi itse asiassa lisätä luovuutta ja älykkyyttä, mikä tekee niistä osan menestyksekkäiden taiteilijoiden ja keksijöiden persoonallisuutta.

Tämä on noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi, ja monet asiantuntijat pohtivat, miten voisimme paremmin ymmärtää geenejemme roolia elämässämme. Werge väittää, että taiteilijoilla on usein taipumus, joka johtaa perimästä riippuvaan alttiuteen mielenterveyshäiriöille. Insinööreillä, toisaalta, on taipumus toisiin häiriöihin, mikä viittaa siihen, että geneettiset tekijät voivat vaikuttaa uravalintoihimme ja elämämme suuntiin.

Näiden löydösten myötä voidaan todeta, että geeneillä on kiehtova rooli ihmiskunnan historiassa, ja ne voivat edelleen vaikuttaa ihmisten käytökseen ja ajattelutapaan nykypäivänä. Tämä tutkimus saattaa avata uusia näkökulmia siihen, miten ymmärrämme mielenterveyttä, luovuutta ja lahjakkuutta.