Maailma on astumassa uuteen aikakauteen, kun Yhdysvaltojen 47. presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa tänä iltana Suomen aikaa. Poikkeuksellinen kutsuvieraslista on täynnä autoritaarisia johtajia ja populistivaikuttajia Kiinan johtajasta Xi Jinpingistä Britannian EU-eroa ajaneeseen Nigel Farageen.

Kutsuttuina ovat myös maailman kolme rikkainta ihmistä: Elon Musk, Jeff Bezos ja Mark Zuckerberg. Teknologiajättien miljardööriomistajat, jotka aikaisemmin kritisoivat Trumpia, ovat nyt kääntyneet hänen tärkeimmiksi liittolaisikseen. Tällainen muutoksessa on herättänyt huolta asiantuntijoiden keskuudessa, jotka pelkäävät, että Yhdysvaltojen poliittinen maisema on muuttumassa entistäkin autoritaarisemmaksi.

Väistyvä presidentti Joe Biden varoitti viime viikolla jäähyväispuheessaan maassa kehittyvästä oligarkkivallasta, viitaten taloudellisen ja poliittisen vallan keskittymiseen hyvin harvojen ja erittäin varakkaiden käsiin. Bidenin sanoma oli selkeä: oligarkia uhkaa demokratiaa sekä amerikkalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia. Teknologiateollisuuden vallankäyttö voi johtaa julkisen keskustelun hämärtymiseen väärän tiedon ja disinformaation vyöryssä.

Trumpin arvaamattomalla johdolla Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia odottaa suuri tuntematon. Jää kysymykseksi, olisiko lähtötilanne ollut erilainen ilman Bidenin ja demokraattipuolueen virhearviota.

Bidenin suosio on ollut keskimäärin alhaista, eikä syynä ole pelkästään Yhdysvaltojen jyrkkä poliittinen kahtiajako, vaan myös demokraattien omat pettymykset. Biden, 82-vuotiaana kaikkien aikojen vanhin presidentti, haki pitkään jatkokautta, mutta väistyi kilpailusta esivaalikierrosten jälkeen, mikä herätti kysymyksiä hänen kykynsä johtaa.

Varapresidentti Kamala Harrisin pikakampanjasta tuli lopulta pannukakku, mikä heijastaa demokraattien kyvyttömyyttä mobilisoida kannatustaan Trumpin paluuta vastaan. Trump on jo heti ensimmäisinä toiminaan mitätöimässä useita Bidenin saavutuksia, erityisesti ilmastotoimien osalta.

Bidenin kauden merkittävimmäksi geopoliittiseksi saavutukseksi nousee Naton laajentuminen Suomeen ja Ruotsiin, mutta suurin ansio näiden päätösten takana saattaa näkyä Venäjän presidentti Vladimir Putinin toimenpiteissä. Biden kuitenkin käytti Naton jäsenyysprosessia USA:n kohentamiseen johtavana maana, mikä edelleen nostaa hänen vaikutusvaltaansa kansainvälisesti. Presidentti Sauli Niinistökin vieraili Washingtonissa Bidenin vieraana pian Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, ja tämä vierailu voisi merkitä Suomea kohtaan asetettavia uusia odotuksia turvallisuuspolitiikassa.

Miten Trumpin paluu tullaan kokemaan Yhdysvalloissa ja kansainvälisesti? Tulevina kuukausina tämä kehitys voi muuttaa globaaleja suhteita entisestään. Pysy kuulolla, sillä seuraamme tiiviisti tätä maailmanlaajuista poliittista draamaa!