Mustafe Muusen kiitospuhe Urheilugaalassa herätti voimakkaita reaktioita, vahvistaen, että Vuoden esikuvan valinta meni tänä vuonna oikeaan osoitteeseen. Puheen päätyttyä yleisö nousi seisomaan ja osoitti suurta arvostusta pitkällä aplodilla, mikä jo sinänsä kertoo puheen vaikuttavuudesta.

Sosiaalinen media täyttyi kiitosta pursuavista kommenteista, joissa ihmiset ylistivät Muusen esimerkkiä ja puhetta, jonka sanottiin aiheuttaneen kylmiä väreitä. Kenties puolet yleisöstä herkistyi, ja monet kertoivat, että he olisivat halunneet kuulla lisää vastaavanlaisista puheenvuoroista.

Erityisesti poliitikot, kuten ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas.) ja entinen kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.), kiittivät Muusen puhetta sosiaalisessa mediassa.

- Uskomattoman hieno ja tärkeä puhe Urheilugaalassa Mustafe Muuselta. Yritetään jokainen toimia sen mukaisesti, totesi Arhinmäki.

Muusen vahva esiintyminen sekä se, että hän esitti puheen kokonaan muistista, tekivät vaikutuksen. Muusessa yhdistyivät voimakas viesti harrastamisen ja koulutuksen tärkeydestä sekä ajatus siitä, että urheilu kuuluu kaikille, riippumatta taustasta.

Erityisesti huomiota kiinnitti se, kuinka Muuse liitti puheeseensa henkilökohtaista historiaansa, mikä teki hänestä entistä lähestyttävämmän. Hän puhui unelmista ja vaikeuksista, joita hän on kohdannut eläessään somalitaustaisessa perheessä Suomessa.

Puhetaidon asiantuntija Antti Mustakallio kehui Muusen puhetta kansainvälisessä gaalapuheessa käytettyjen retoristen keinojen vuoksi. ”Puhe oli todella hyvin rakennettu ja pidetty. Muuse esitti sen vilpittömästi ja innokkaasti, haastamalla kuulijansa miettimään omia unelmiaan. Teema rauhasta, tasa-arvosta ja unelmoinnista resonoi voimakkaasti, ” hän totesi.

Muusen huolellinen valmistautuminen teki hänen esityksestään vaikuttavan — kuulijat aistivat, että puhuja oli ollut valmis ja tahtoa ei puuttunut. Tahti oli rauhallinen, kun taas painotukset olivat huolella harkittuja, mikä lisäsi sanoman syvyyttä.

Puheen kolme keskeistä pointtia, jotka liittyivät tasa-arvoon ja yhdessä tekemiseen, herättivät suurta huomiota. Muuse ja Alkonin presidentti – jotka ovat asiassa liikeellä – olivat esimerkkejä siitä, kuinka tärkeää on, että jokainen tunnetaan arvokkaaksi. Muuse käytti myös muistoja Lasse Virénin legendaarisista hetkistä Olympialaisissa, mikä lisää suomalaisen urheilun ja kulttuurin ymmärrystä puheen kontekstissa, tässä vaiheessa nostettiin esille tavoite yrittää nostaa toisia ylös vastoinkäymisissä.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Muusen puheeseen sisältyi voimakas metafora – ”joka ojentaa kätensä kaatuneelle” – joka tehokkaasti pullisti näkemyksiä suomalaisesta urheiluhengestä, jossa yhteisön tuki on ensiarvoista.

Ääni kouraisevassa sisällössä ja yhteisöllisessä kontekstissa resonoi loppujen lopuksi koko yhteiskunnallisessa keskustelussa. Muusen puhe jätti jäljen, eivätkä kuulijat varmasti unohda mitä he näkevät ja kuulevat urheilumaailmassa tänä keväänä.