Johdanto

Valtio on päättänyt ottaa tiiviimpään ohjaukseen kuusi hyvinvointialuetta, jotka kamppailevat talousongelmien kanssa. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ilmoitti asiasta tiistaina ja korosti, että Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan alueet tulevat olemaankin keskiössä.

Valtion ja alueiden yhteistyö

Ikonen ilmoitti, että alueiden kanssa tullaan käymään syvällisiä keskusteluja siitä, miten valtio ja alueet voisivat yhteistyössä parantaa tilannetta. "On ensiarvoisen tärkeää, että nämä alueet saavat tarvitsemaansa tukea, jotta voimme varmistaa, että palvelut pysyvät laadukkaina ja saavutettavina", ministeri totesi.

Taloudelliset haasteet ja alijäämät

Monet hyvinvointialueet kärsivät alijäämistä ja riittämättömästä rahoituksesta, mikä on aiheuttanut haasteita palveluiden järjestämisessä. Ikonen toi esiin myös mahdollisuuden käynnistää arviointimenettely alueiden tilanteen parantamisen puuttuessa, mikä voisi rajoittaa alueiden itsehallintoa.

Huolta herättävät alueet

Erityisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilanne herättää huolta. Ministeri Ikonen ilmoitti, että alue ei saa lisärahoitusta palvelujen järjestämiseen, mikä on ensimmäinen kerta, kun alue on pyytänyt tätä valtiolta. Alue perusteli lisärahan tarvetta sen monikulttuurisella profiililla, joka tuo mukanaan erityisiä haasteita, kuten lisääntyneen sosiaalihuollon tarpeen.

Lisärahan haku ja sen perusteet

Vantaan ja Keravan alue haki keväällä 74 miljoonan euron lisärahaa tälle vuodelle ja saman suuruista summaa ensi vuodelle. Ikonen tähdensi, ettei kustannukset tai palvelutarve ole riittävän vahvoja perusteita lisärahan myöntämiselle.

Muutokset sosiaali- ja terveyspalveluissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnista alueille viime vuoden alussa, ja alueen edustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että kunnista peritty rahoitus ei ole riittävää.

Budjetti ja tulevaisuuden näkymät

Seuraavan vuoden budjetissa alueille on varattu rahaa 26,2 miljardia euroa, ja ministeriö arvioi, että hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa 2,2 miljardilla eurolla, mikä antaa toivoa palvelujen parantumiselle.

Raha ja sen tehokas käyttö

Ministeri muistutti myös, että alueiden rahoitus kattaa lähes kolmanneksen koko valtion budjetista, ja on tärkeää, että tämä raha käytetään tehokkaasti. Miten alueet tullaan saamaan tukea kohdentaessaan tämän potentiaalin? Onko valtion panostus riittävä parantamaan alueiden tila ja hyvinvointipalvelut? Se jää nähtäväksi.