Käräjäoikeuden tuomio kumottu – Virkanaisen tapauksessa yllättäviä käänteitä
2024-12-24
Kirjailija: Emilia
Helsingin hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden aiemman tuomion nelikymppiselle viranaiselle, jota oli syytetty raiskauksesta. Käräjäoikeus oli alun perin tuominnut naiselle vuoden ja viiden kuukauden ehdollisen vankeuden sekä määrännyt maksamaan uhriille 4 500 euroa korvauksia.
Hovioikeuden päätöksessä painottui asianomistajan, eli uhrin, kertomuksen johdonmukaisuus, mutta se myös huomautti, että kertomuksessa oli runsaasti yksityiskohtia, mikä herätti kyseenalaisuutta. Esimerkiksi, huomiota herätti se, että asianomistaja oli kertonut eri vaiheista tapahtumaa hieman eri tavalla lääkäriä, poliisia ja oikeudenkäyntejä varten.
Keskeinen riita kohdistui siihen, oliko syytetty tukkinut asianomistajan sisäelimiä useita kertoja yön aikana vai vain kerran aamulla ennen kuin suuntasi töihin. Tämä epäselvyys herätti paljon keskustelua oikeudenkäynnissä.
Todistajina olivat asianomistajan ystävä ja sisar, jotka vahvistivat hänen kertomustaan.
Syytetty on johdonmukaisesti kiistänyt raiskaussyytteen ja täydensi kertomustaan hovioikeudessa. Hän toi esiin erimielisyyksiä lapsen hankkimisesta, mikä oli saanut asianomistajan pahastumaan. Lisäksi syytetty kertoi, että hän oli ollut huonolla mielellä työhön lähdön vuoksi.
Huvittavaa on, että syytetty kertoi myös aikoneensa, että raiskauksen ei voi tapahtua, jos tapahtumaa ei ole ollut. Hän kuitenkin tuomittiin käräjäoikeudessa.
Hovioikeuden mukaan syytetyn kertomuksen ”rikastuminen” ei heikentänyt sen johdonmukaisuutta tässä tapauksessa, mutta syytetyn esittämät kostomotiivit herättivät kysymyksiä.
Syytteessä kuvattu raiskaus tapahtui Helsingissä syksyllä 2020. Pariskunta oli nauttinut viiniä ja keskustellut edellisenä iltana. Asianomistaja oli halunnut intiimiä kanssakäymistä, mikä ei kuitenkaan ollut auliisti yhteensopivaa syytetyn muistikuvien kanssa.
Seurustelun myötä alkoi ongelmalista kasvaa. Asianomistajan mukaan hän oli aikaisemmassa suhteessa kokenut traumaattisia kokemuksia, minkä vuoksi hänellä oli erityisvaatimuksia liittyen nukkuessaan tapahtuvaan koskettamiseen.
Tämä trauma vaikutti asianomistajan näkemykseen suhteestaan ja syytettyyn. Hovioikeuden mukaan syytetyn reaktiot havaittuihin tapahtumiin olivat ymmärrettäviä, mutta tilanteen monitahoisuus sai oikeuden miettimään asioita uudelleen.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että virkanaisen suhde syytettyyn kesti vain noin neljä kuukautta, jonka aikana tapahtui useita intensiivisiä hetkiä, mutta myös pitkiä keskusteluja raskaista aiheista.
Hovioikeuden päätös ei ollut yksimielinen, sillä toinen jäsen jätti eriävän mielipiteen ja katsoi syytteen olevan riittävän näyttöön perustuva.
Selvää on, että tapauksen seuraamukset tulevat vaikuttamaan molempien osapuolten elämään pitkään, ja se herättää kysymyksiä virkamiesvastuusta ja oikeusjärjestelmän toimintakäytännöistä.