Financial Timesin tuoreimmat vuodetut asiakirjat

Financial Timesin tuoreimmat vuodetut asiakirjat ovat paljastaneet järkyttäviä tietoja Venäjän armeijan valmisteluista mahdollista sotaa varten Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Nämä salaisiksi luokitellut asiakirjat, jotka ovat vuodelta 2013-2014, sisältävät yksityiskohtaisen listan 160 kohteesta, jotka Venäjän asevoimat aikovat kohdistaa hyökkäyksille, mukaan lukien ydinvoimalat, tiet, sillat ja teollisuuslaitokset.

Venäjän pelot itäisen rajan heikkoudesta

Asiakirjat paljastavat Venäjän pelot itäisen rajan heikkoudesta. Venäläiset sotasuunnittelijat ovat olleet erityisen huolissaan Yhdysvaltojen alueellisista liittolaisista, erityisesti Etelä-Koreasta ja Japanista, joiden kanssa Yhdysvalloilla on merkittävät sotilaalliset läsnäolot. Huoli liittyy siihen, että Yhdysvallat saattaa kaapata tilaisuuden hyökätä Venäjän itärajalle.

Venäläisten upseerien koulutus

Lisäksi asiakirjat korostavat venäläisten upseerien koulutusta itäisellä rajalla mahdollisen konfliktin varalta vuosien 2008-2014 aikana. Tämä kertoo selvästi Venäjän kasvavasta valmiudesta ja strategisista suunnitelmista Aasian suuntaan.

Aasian ja Euroopan yhteydet

Financial Timesin mukaan Aasiasta on tullut keskeinen osa presidentti Vladimir Putinin strategiaa. Venäjän taloudellinen riippuvuus Kiinasta kasvaa, ja on raportoitu, että Venäjä on lähettänyt jopa 12 000 pohjoiskorealaista sotilasta taistelemaan Ukrainassa. Tämä luo vakavan turvallisuustilanteen, jossa Euroopan ja Aasian konfliktit voivat olla suorin yhteydessä toisiinsa.

Naton entinen asevalvontavirkailija William Alberque ilmaisee huolensa: "Aasia ei voi katsoa sivusta Euroopan konfliktia, eikä Eurooppa voi olla toimettomana, jos Aasiassa syttyy sota."

Japanin armeijan varauduttava

On huomattava, että Venäjä ja Japani eivät ole koskaan solmineet virallista rauhansopimusta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, mikä johtuu edelleen kiistasta Kuriilien saarista, joita Neuvostoliiton joukot valtasi sodan päätyttyä. Japanin armeija on valppaana ja huolestunut Venäjän toimista.

Keion yliopiston apulaisprofessorin ja Japanin puolustusministeriön entisen tutkijan Michito Tsuruokan mukaan, jos Japani kohtaa uhkia Pohjois-Koreasta tai Kiinasta, se saa todennäköisesti ajoissa varoituksia. Kuitenkin, jos uhka tulee Venäjältä Euroopan kautta, on varoitusaika paljon lyhyempi, mikä rajoittaa Japanin vastatoimia.

Tsuruoka korostaa, että vaikka Japanin armeija on huolissaan Venäjän toimista, tavalliset japanilaiset eivät tällä hetkellä pidä Venäjää suurena turvallisuusuhkana. Tämä voi kuitenkin muuttua nopeasti, jos tilanne kehittyy uhkaavaksi.