Maahanmuuttovirasto on myöntänyt turvapaikan vain muutamille venäläisille, jotka ovat perustelleet kansainvälisen suojelun tarvetta sodan uhan vuoksi. Tilanne on saanut asiantuntijat sekä kansalaiset kysymään, miksi turvapaikkaprosessi on niin hidas ja monimutkainen.

Sviatoslav Parshikov, 31, on yksi näistä venäläisistä turvapaikanhakijoista. Hän on odottanut turvapaikkapäätöstä jo yli kaksi vuotta, ja hänen tapaansa on lykätty päätöksiä jo kolme kertaa. Parshikov, joka oleskelee Loimaalla, kertoo tunteistaan. ”Tämä on oikeusloukkaus, joka rikkoo lakia ja tuntuu venäläisten syrjimiseltä. Olen surullinen ja stressaantunut”, hän kuvailee.

Heinokuun viimeisessä kirjeessään Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että päätöstä Parshikovin asiassa voidaan odottaa marraskuun loppuun mennessä. Yhteensä yli 1300 venäläistä on jättänyt turvapaikkahakemuksen, jossa liikekannallepano tai asevelvollisuuden uhka on ollut yleisin syy.

Hakemusten käsittelyssä on tullut ongelmia, kuten se, että Maahanmuuttovirasto odotti EU:n viranomaisilta ohjeistusta, joka ei koskaan saapunut. Tästä syystä monet hakemukset ovat viivästyneet jopa yli kahteen vuoteen.

Migrin kansainvälisen suojelun osaston asiantuntija Lauri Roikonen kertoi, että pelkkä liikekannallepano ei riitä turvapaikan saamiseen. Tämä on saanut monet hakijat, kuten Parshikovin, tuntemaan itsensä tukalaksi tilanteessaan. Maahanmuuttovirasto priorisoi tällä hetkellä pisimpään käsittelyssä olleiden hakemusten ratkaisemista, mutta prosessi ei kuitenkaan etene kaikkien osalta toivotusti.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa on tällä hetkellä käsittelyssä yhdeksän kantelua venäläisten turvapaikkahakemusten pitkittyneistä käsittelyajoista. Parshikov on yksi kantelun tekijöistä, ja hän kertoo, että hermot ovat kovan koetuksen alla. "Tulevaisuus on täysin hämärän peitossa. En pysty kunnolla ajattelemaan edes huomista. Pakko on vain yrittää jaksaa, toivo elää", hän sanoo.

Hän on myös tuonut esiin arjen haasteet turvapaikanhakijana Suomessa, kuten sen, ettei pankkitilin avaaminen ole mahdollista ilman turvapaikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hänellä ei ole pääsyä pankkipalveluihin, mikä tekee päivittäisen elämän hallinnasta entistä vaikeampaa.

"Toivon, että asiat muuttuvat paremmaksi. En osaa tai halua edes miettiä vaihtoehtoja elää muualla kuin Suomessa", Parshikov toteaa. Hän on halunnut tuoda esille myös muiden venäläisten turvapaikanhakijoiden vaikeudet ja tarpeen saada oikeudenmukaista kohtelua.

Tilanne on herättänyt keskustelua laajemminkin yhteiskunnassa, ja monet ovat vaatineet parempaa läpinäkyvyyttä ja kiireellistä huomiota turvapaikkaprosesseihin. Asiantuntijat huomauttavat, että tällaisen hitaan käsittelyn myötä Suomi saattaa menettää mahdollisuuden auttaa niitä, jotka pakenevat vaaroja ja pelkoa. "Meidän on toimittava nyt, ennen kuin on liian myöhäistä", he sanovat.