Vuosi 2024 on ollut sarjakuvajulkaisujen osalta monimuotoinen ja rikkaita. Moni vanha suosikkisarjakuva on saanut kaivatun jatkon, ja lisäksi klassikoita, kuten Rip Kirby, on tarjottu suomalaisille lukijoille uudelleen.

Don Rosan ja Carl Barksin ikimuistoisten Ankka-tarinoiden ohella myös Russ Manningin Tarzan -sarjakuvat herättävät varmasti kiinnostusta laajemminkin, kuin vain niiden alkuperäisten faneiden keskuudessa.

Kysyin kolmelta sarjakuva-alan asiantuntijalta heidän omia suosikkejaan tämän vuoden runsaasta tarjonnasta. Suosituksissa painotettiin omaperäisyyttä, laatua, sanomaa ja seikkailua.

### Aino Sutisen feministiset valinnat

Aino Sutinen, päätoimittaja Sarjainfo-lehdessä, on valinnut kolme sarjakuva-albumia, joista jokaisessa on vahva feministinen tai sateenkaaripoliittinen teema:

1. **Marjane Satrapi (toim.): Nainen, elämä, vapaus (WSOY)** - Sutinen nostaa esiin Satrapin antologian, joka yhdistää tietoa ja kirjallisuutta kuvaamalla naisten elämää ja oikeuksia Iranissa. Hänen mukaansa kirja avaa silmiä esimerkiksi Iranin infovaikuttamisen ja sensuurin todellisuudelle.

2. **Jessi Jokelainen: Femokratia (Suuri kurpitsa)** - Femokratia tuo esiin suomalaisia naisia politiikassa, käsitellen naisten kohtaamaa syrjintää ja esteitä. Sutinen korostaa, että sarjakuvantekijänä toimii myös kansanedustaja, mikä tuo omaa viehätysvoimaansa teokseen.

3. **Niko-Petteri Niva: Salome (Zum Teufel)** - Tarina nuoresta venäläisestä punkkarista, joka pakenee Putinin hallintoa. Salomessa näkyy LBTGQ-hahmojen moninaisuus, ja teos pohjautuu aitoihin tarinoihin Venäjältä.

### Toni Jerrman valitsee fantasiaa ja kauhua

Toni Jerrman, Helsingin Science Fiction -seuran pitkäaikainen päätoimittaja, nostaa esille visuaalisesti näyttäviä toiminta- ja seikkailusarjakuvia:

1. **Jim Starlin, George Perez ja Ron Lim: Kostajat: Ikuisuuden rautahanska (Story House Egmont)** - Tämä Marvelin klassikko 1990-luvulta julkaistiin ensimmäistä kertaa suomeksi. Jerrman kuvailee sen kosmista seikkailua, jossa paha titaani Thanos saa ylivoiman ja uhkaa koko universumia.

2. **Sami Makkonen: Sielujen kutoja (Like)** - Synkkä ja intensiivinen tarina tutkimusmatkasta Suomalaiseen maaseutuun, jota vaivaa kauhu. Makkosen piirtotyyli on niin tumma, että se vie lukijan mielikuvituksen äärimmilleen.

3. **Tim Probert: Lightfall 1 – Viimeinen liekki (WSOY)** - Tämä fantasiasarjakuva sopii koko perheelle, ja se vie lukijat värikkääseen ja lumoavaan maailmaan, jota nuori tyttö tutkii.

### Ville Hännisen kotimaisia helmiä

Sarjakuvakriitikko Ville Hänninen on valinnut kohtuudella myös kotimaisia teoksia, joissa näkyy taiteilijoiden vahva näkyvyys:

1. **Matti Hagelberg: Vajoava Ateneum 1 (Kreegah Bundolo)** - Tämä teos yhdistää faktat ja fiktiot Ateneumin taidehistoriaan. Hänninen kuvailee sitä ”helkkarin hauskaksi.”

2. **Kati Kovács: Kaya (WSOY)** - Tämä teos käsittelee vakavaa aihetta, kuten seksuaalista väkivaltaa, yhdistellen hauskuuden ja traagisuuden tavalla, joka jää lukijan mieleen.

3. **Hanneriina Moisseinen ja E. L. Karhu: Ajan rajalla (Bokeh)** - Sarjakuva yhdistää visuaalisen taiteen, kuten valokuvien ja uniikit käsityöt, tutkimalla surun teemaa.

### Harto Hännisen vinkit

1. **Tommi Musturi: Future (Zum Teufel)** - Musturin teos yhdistää erilaisia tulevaisuusnäkymiä ja tyylejä. Hännisen mukaan jokainen tarina on oma maailmansa.

2. **Eeva Meltio: Hiekka (Kraft Ink)** - Tämä sarjakuva vie lukijan historian varjoihin Yhdysvaltojen 1930-luvun suurista kuivuusvaikeuksista.

3. **Ville Ranta: Viininjuojat (WSOY)** - Ranta palaa uransa alkuaikoihin käsitellen maailmanlaajuista skandaalia, johon hänen tyylinsä edelleen vetää mukaansa.

Sarjakuvavuosi 2024 on ollut täynnä monipuolisia ja kiinnostavia teoksia, jotka tosiaankin herättävät keskustelua ja ajatuksia. Kuka tietää, mitä uusia yllätyksiä vielä tulossa on?