Suomenlahden mahdollinen jakaminen

Suomenlahden mahdollinen jakaminen Suomen ja Viron kesken herättää keskustelua, mutta merioikeuden professori Henrik Ringbom varoittaa, että tällainen ratkaisu voisi olla haitallista. Hänen mukaansa monet asiat on otettava huomioon ennen kuin maat päättäisivät alueen jakamisesta.

Ehdotus rajoista

Risto E.J. Penttilä, Nordic West Officen toimitusjohtaja ja kansainvälisen politiikan asiantuntija, ehdotti Ylen Ykkösaamussa, että Suomi ja Viro voisivat neuvotella rajoista, jotka jakavat Suomenlahden. Hän viittasi YK:n merioikeussopimuksen artiklaan 15, joka hänen mielestään mahdollistaisi tällaiset keskustelut.

Lisävyöhyke mahdollisuutena

Suomi ja Viro voisivat myös julistaa lisävyöhykkeen, jonka ydinriippuu aluevesien rajoista. Kansainvälisessä merioikeudessa on sääntöjä, jotka antavat valtiolle mahdollisuuden laajentaa merialueitaan enintään 24 meripeninkulmaan.

Aluevesien ja lisävyöhykkeen erottaminen

Kuitenkin Henrik Ringbom korostaa, että on tärkeää erottaa toisistaan lisävyöhyke ja itse aluevesi. Aluevesi voi olla enintään 12 meripeninkulmaa, ja lisävyöhyke voi ulottua saman verran tämän lisäksi. Ringbom kuitenkin huomauttaa, että nykyisin Viron merialueilla ei ole lisävyöhykettä.

Suojaa varjolaivastolta

”Lisävyöhyke itsessään ei tarjoa riittävästi suojaa varjolaivaston riskeiltä, sillä se on enemmän hallinnollinen väline kuin turvallisuuden takaava toimi”, Ringbom selventää.

Kansainväliset ongelmat

Jotta aluevesien rajoja voitaisiin muuttaa, tarvitaan syvällistä harkintaa, sillä se voisi johtaa uusiin kansainvälisiin ongelmiin. Jos aluevesirajoja siirretään, kansainväliset vesialueet voisivat tuntua salmilta, jolloin kaikkien alusten, mukaan lukien sukellusveneiden, olisi sallittua kulkea alueella ilman rajoituksia. ”Tämä voisi pian olla ongelma, mikäli alueen turvallisuus ei ole taattu”, Ringbom varoittaa.

Monimutkainen merenkulku

Kansainvälinen merenkulku on monimutkainen kysymys, johon liittyvät alueelliset intressit ja kansainväliset sopimukset. Suomenlahden jakaminen voisi vaikuttaa merten rauhaan ja mahdollisiin alueellisiin konflikteihin.

Yhteenveto ja yhteistyön korostaminen

Yhteenvetona Ringbom pitää vastausten hakemista Suomenlahden jakamisesta hyvin haastavana ja uskoo, että rauhallinen kehitys on järkevintä. Viime kädessä molempien maiden kannattaisi keskittyä yhteistyön lisäämiseen vesistöjen hallinnassa ja ympäristön suojelussa kuin alueiden jakamiseen.