Uuden kirjansa, Suomalaiset keisarillisessa Kiinassa, julkaissut Juhani Mailasalon tutkimus nostaa esiin mielenkiintoisia kysymyksiä Suomesta ja sen vaikutuksesta maailmansotiin. Teoksessaan hän tutkii erityisesti suomalaisia sotilaita, kuten C. G. E. Mannerheimia, joka koki uransa käännekohtia Venäjän–Japanin sodassa vuosina 1904–1905.

Sodan aikana suuri joukko suomalaisia upseereita palveli Venäjän armeijassa, ja Mannerhein lisäksi myös Oskar Gripenberg, jalkaväenkenraali, tunnettiin aikansa vaikuttajana. Gripenbergin rooli sodassa on erityisen merkittävä, sillä hän johti joukkoja Sandepun taistelussa. Tässä taistelussa Gripenbergillä ja ylipäällikkö Aleksei Kuropatkinilla oli vakavia eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka japanilaisiin tulisi suhtautua. Tilanne johti siihen, että strategiset päätökset eivät olleet yhtenäisiä, mikä vaikutti kärsimättömän Gripenbergin eroon ja maan myöhempiin kohtaloihin.

Mikäli Gripenberg olisi saanut toteutettua suunnitelmansa Sandepussa, olisi Venäjän sotakone saattanut saada toisenlaisen käänteen. Mailasalo pohtii, olisiko ankara tappio voinut estyä ja mitä vaikutuksia sillä olisi ollut Venäjän sisäpolitiikkaan. Tappiota seurasi Mukdenin taistelu, joka käynnisti kutakuinkin Vladimir Leninin ja bolševismin nousua; Venäjän sisäinen tila heikkeni ja johti suurlakkoon, joka puolestaan muokkasi Suomen itsenäisyyskamppailua.

Koska yksittäiset sotilaat, kuten Gripenberg, voivat vaikuttaa suuresti sodan kulkuun sekä maiden tulevaisuuteen, tämä herättää kysymyksiä siitä, miten henkilökohtaiset päätökset ja strategiat voivat muuttaa historian kulkua. Jos Venäjä ei olisi kärsinyt katastrofaalista tappiota Mukdenissa, voisiko Suomen itsenäisyys olla ollut uhattuna? Tämä kysymys avaa mielenkiintoisen keskustelun historiankulkujen vaikutuksesta nykyisuuteen ja millaisia polkuja olisikaan voinut syntyä eri päätösten myötä.

Mailasalon teos pakottaa meidät miettimään historian digestioita ja miten sekavat päätökset voivat vaikuttaa niin suuriin asioihin kuin kansakuntien itsenäisyys. Suomalaiset sotilaat Kiinan keisarikunnassa eivät ole vain muisto menneisyydestä; he ovat osa laajempaa keskustelua, joka käsittää meidät kaikki vielä nykypäivänä.

Juhani Mailasalo: Suomalaiset keisarillisessa Kiinassa. Reuna 2024, 575 s.