Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esittelee rauhansuunnitelmaansa tällä viikolla YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa. Vaikka monet toivovat ratkaisua tilanteeseen, on mahdollista, ettei Yhdysvaltojen nykyinen tai tuleva presidentti ole kiinnostunut Ukrainalle suunnitellusta rauhasta. Kiinan tarjoamat vaihtoehtoiset rauhansuunnitelmat eivät myöskään saa kannatusta Ukrainalta.

Mielenkiintoinen huomio on, että Kiina ja Yhdysvallat eivät välttämättä ole ratkaisevassa asemassa Venäjän ympärillä, vaan tilanne voi kääntyä yllättäen Venäjän naapurimaiden suuntaan. Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka syntyi Neuvostoliiton raunioista. Sen rajanaapurit lännessä ja idässä ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea.

Tarkasteltaessa näitä maita, huomataan, että Norja, Suomi, baltian maat ja Puola ovat Naton jäseniä, mikä luo Venäjän läntiselle rajalle lisäpaineita. Valko-Venäjä on ollut pitkään Aleksandr Lukašenkan alaisuudessa, mutta hallintoa voi olla odotettavissa muutoksia, kunhan Lukašenka aikanaan väistyy. Vaikka Valko-Venäjä ei itse asiassa ole sotilaallisesti voimakas, se on silti Venäjän strateginen kumppani, mutta sen tulevaisuus on epävarma.

Itään päin katsottuna Pohjois-Korea ja Mongolia ovat Venäjän naapurimaita, mutta niiden taloudellinen ja sotilaallinen tuki Venäjälle on lähes olematonta. Kiinan ja Venäjän suhde perustuu yhteisiin etuihin, mutta Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin päinvastoin. Venäjä on nykyisin enemmän kuin aikaisemmin riippuvainen Kiinasta, joka on ollut varovainen suhteissaan Venäjään ja pitää suhteita pääasiassa strategisena yhteistyönä lännen uhkaamina.

Venäjän eteläpuolella sijaitseva Kazakstan on kiinnostava tapaus. Sen rajat Venäjän kanssa ovat valtavat, yli 7 600 kilometriä, ja viime vuosina Kazakstan on hakenut itsenäisempää ulkopoliittista linjaa Presidentti Kasym-Jomart Tokajevin johdolla. Tokajev on osoittanut, ettei hän aio hyväksyä Venäjän aggressiivisia toimia Ukrainea vastaan, ja tämä herättää kysymyksiä myönteisestä kehityksestä Kazakstanin suhteissa länteen.

Kazakstan on myös nuori valtio, sillä sen väestön keski-ikä on alle 30 vuotta ja maan kaupungistuminen on kiihtymässä. Tämä tarkoittaa, että nuoremmat sukupolvet, joille vapaus ja demokratia ovat tärkeitä arvoja, saattavat pian kääntyä pois Venäjän suuntaan, varsinkin jos lännen talouspakotteet vaikuttavat maan talouteen.

Vaikka Venäjä yrittää pitää kiinni entisestä alueestaan ja maineestaan, sen naapurit eivät enää tue nykyistä hallintoa ja sen imperialistista politiikkaa. Tulevaisuuden epävarmuustekijät, kuten kansalaisten tyytymättömyys ja taloudelliset haasteet, saattavat johtaa siihen, että Venäjä pystyy entisestään heikkenemään.

Venäjän nykytilanne uhkaa koko Euroopan turvallisuutta, ja Suomelle on tärkeää varautua mahdollisiin muutoksiin alueella. demokratian ja vapauden arvot ovat jokaiselle eurooppalaiselle tärkeitä, ja Suomen pitää tukea Ukrainaa sekä vahvistaa omaa puolustustaan, sillä tilanne voi muuttua nopeasti ja arvaamattomasti.