Venäjän reaktio Suomen tankkerin takavarikontiin on ollut yllättävä ja asiantuntijat ovat ihmetelleet hiljaisuutta, joka on vallinnut Kremlissä joulukuun 25. päivän jälkeen. Suomalaisten toimet ja erikoisjoukkojen jännittävästi nopeasti toteuttama Eagle S -tankkerin takavarikointi ovat saaneet aikaan spekulointia, mutta Venäjä ei ole osoittanut halua puolustautua julkisesti tai provosoitua.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro toteaa, että Suomi iski strategisesti Venäjää vastaan, mikä olisi voinut herättää voimakkaampia reaktioita. "Odotimme, että Venäjä äityisi, mutta tilanne on päinvastainen," hän sanoo. Kreml on ollut hiljaa, ja maan mediassa ei ole juuri käsitelty kaapelirikosta, josta tankkeri olisi voinut olla vastuussa.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on kuvannut tapahtumaa "hyvin erityislaatuiseksi" ja väittänyt, ettei se kuulu presidentinhallinnon kommentoitavaksi. Tällaiset väitteet nostavat kysymyksiä Venäjän puolustusstrategiasta ja sen kyvystä hallita tilannetta kansainvälisesti.

Kangaspuro lisää, että Venäjä voi analysoida tilannetta rauhassa. "Jos he myöntäisivät, että tämä oli heidän tekonsa, se ei tuo heille mitään hyötyä," hän sanoo. Venäjän hiljaisuus voi myös johtua siitä, että tilanne katsotaan paikalliseksi ongelmaksi, joka ei vaikuta suuresti kansainvälisiin suhteisiin.

Lisäksi on kerrottu, että Suomi on ollut yhteydessä Natoon ja maan puolustusliiton pääsihteeri Mark Rutte on ilmoittanut Naton vahvistavan läsnäoloaan Itämerellä. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten laajemmat kansainväliset liittoumat voivat vaikuttaa alueen turvallisuuteen tulevaisuudessa.

Miksi Venäjä on päättänyt pysyä hiljaa? Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila uskoo, että kulisseissa käydään keskusteluja, mutta Venäjä ei halua nostaa asiaa julkisesti esille. "Tilanne on monimutkainen, ja Venäjän täytyy punnita sanansa tarkkaan," hän selittää.

Vaarana on, että Venäjän hiljaisuus voi johtaa väärinkäsityksiin tai jännitteiden lisääntymiseen tulevaisuudessa. Itämeren alueella tilanne on jatkuvasti monitoroinnin alaisena, ja Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat herkillä kantimilla, joten tämä tilanne tulee varmasti pysymään otsikoissa.

Seuraavaksi kysymys kuuluu: Onko tämä vain jäävuoren huippu vai onko Venäjän ja Suomen välisissä suhteissa muutakin piilossa? Tulevaisuus näyttää, jatkuvatko Itämeren kaapelirikot ja mitkä voivat olla niiden seuraukset.