Mikä tekee vaatteista "loppuun käytettyjä"? Onko se silloin, kun muoti vaihtuu tai kun tunnet tulleesi kylläiseksi vaatevalikoimaasi? Tai ehkä silloin, kun vaatteeseen tulee reikä, väri haalistuu tai siihen jää pysyviä tahroja?

Vaasan yliopiston tuore tutkimus paljastaa, että vaatteiden pitkäaikainen käyttö voi olla avain hyvinvointimme parantamiseen, verrattuna jatkuvaan uusien vaatteiden ostamiseen.

Tutkimuksessa, jota johti väitöskirjatutkija Essi Vesterinen yhteistyössä professori Harri Luomalan ja Aucklandin yliopiston apulaisprofessori Michael S.W. Leen kanssa, tarkasteltiin vaatteiden kulutustottumuksia ja erityisesti niiden vähentämistä. Analysoimalla 140 blogipostausta ja 661 kuluttajakyselyä, tutkijat selvittivät, kuinka eri kulutusvaiheet vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin.

Tutkimuksen mukaan aivan erityisesti pitkäaikainen vaatteiden käyttö liittyy parantuneeseen kehonkuvaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vesterinen kertoo: "Kun pukeudumme intensiivisesti ja pitkäaikaisesti, se vaikuttaa positiivisesti siihen, kuinka näemme itsemme."

Vaatelakko – rauhan ja hallinnan lähde

Vaatelakko, eli vaatteiden ostolakko, on tapa herätellä kuluttajia miettimään vaateostoksiaan. Osallistujat saavat itse päättää säännöistä, ja monet heistä alkoivat löytää uusia yhdistelmiä jo olemassa olevista vaatteistaan. Vesterinen huomauttaa, että tämä ei vain lisää itsetuntemusta, vaan myös vähentää vertailua muihin. "Pyrkimys tarkastella omaa tyyliään sen sijaan, että vertaisi itseään muihin, voi olla erittäin voimaannuttavaa," hän selittää.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että vaikka monet ihmiset nauttivat shoppailusta, ne, jotka vaihtavat vaatteitaan jatkuvasti trendien mukaan, raportoivat heikommasta kehonkuvasta.

Korjaus ja kestävämpi vaihtoehto

Suomalainen ompelija Riitta Harjula kertoo, että hänen ompelimonsa töistä jopa 90 prosenttia on vaatteiden korjaamista tai paikkaamista. "Ihmiset ovat valmiita kätkemään lempivaatteensa hyvässä kunnossa, vaikka ne olisivatkin kuluneet”, Harjula toteaa.

Antikuluttamisen periaate, eli kulutuksen vähentäminen kestävän kehityksen nimissä, on saanut yhä enemmän huomiota. Vesterinen huomauttaa, että tämä ei ainoastaan paranna yksilön hyvinvointia, vaan myös ympäristöä. "Kuluttajan on tärkeää pohtia, mitä oikeasti tarvitsee ja kuinka pitkään vaate voi palvella," hän korostaa.

Kirpputorishoppauksen vaikutukset

Vesterinen suhtautuu hieman ristiriitaisesti kirpputorishoppaukseen. Toisaalta käytetyn vaatteen ostaminen voi olla kestävämpää kuin uusien hankkiminen, mutta toisaalta on muistettava käytettyjen vaatteiden alkuperä. "Jos kaikki käyttäisivät vaatteensa loppuun, kirpputoreilla ei olisi yhtä paljon tavaraa kuin nyt,” Vesterinen huomauttaa.

Kyamallistisen ajattelun omaksuminen voi olla avain siihen, kuinka voimme tukea omaa hyvinvointiamme ja ympäristöä. Vaatteiden loppuun käyttö ei kuormita ympäristöä kuten uusien ostaminen ja sen oikea arviointi voi olla askeleen kohti kestävämpää tulevaisuutta.