Rallilegenda Ari Vatanen on avannut henkilökohtaista elämäänsä Helena Liikanen-Rengerin tuoreessa elämäkerrassa *Tuulitukka, villimieli – Ari Vatasen elämä* (Siltala 2024). Kirjassa käydään läpi Vatasen monivaiheista elämää, mukaan lukien surullisia hetkiä, kuten hänen poikansa Kim Vatasen kuolema toukokuussa 2024, joka oli seurausta nopeasti levinneestä syövästä.

Kim Vatanen, joka menehtyi vain 51-vuotiaana, menetti isänsä lento-onnettomuudessa jo ennen syntymäänsä. Äitinsä Rita avioitui Ari Vatasen kanssa, joka otti Kimin kasvattajakseen. Perheessä kasvoi myös tyttäret Ria ja Tua sekä poika Max. Kirjassa Ari Vatanen kuvailee perheen elämää sekä erityisesti vuonna 1980 Englantiin muuton vaikutuksia Kimiin, joka oli tuolloin vain kymmenenvuotias.

Kim purki lapsuuden kokemuksiaan vuonna 2005 julkaistussa kirjassaan *Helvetinsaari – Seitsemän vuotta sisäoppilaitoksessa*, mikä herätti perheessä suurta hämmennystä. "Kyllähän me tiesimme, miten Kimi inhosi Englannissa oloa", Ari muistelee. Perhe yritti minimoida sisäoppilaitoksessa oloa, mikä ei kuitenkaan riittänyt Kimin tunteman hylkäämisen tunteen estämiseen.

Vatanen paljastaa, että vanhemmat kannustivat Kimiä kirjoittamaan kirjaansa, eivätkä he nähneet tekstiä etukäteen. Kirjailija Juha Jormanaisen yhteydenotto kuitenkin herätti perheessä huolta. "Kun kuulin kirjan nimen, Helvetinsaari, jähmetyin. Ethän sinä voi antaa kirjalle nimeksi Helvetinsaari?", Vatanen muistelee.

Kim Vatanen syyttää kirjaansa isäänsä tiukoista kasvatusmenetelmistä. Ari myöntää olleensa ankara ja kertoo, että hänen jatkuvat poissaolonsa satuttivat poikaa. "Olen hyvin dominoiva ihminen, tiedän sen. Minulla on voimakkaat mielipiteet ja sanon aina viimeisen sanan. Vien hapen tilasta", Ari kertoo.

Kimin sisar Ria puolestaan kokee veljensä väitteet epäreiluina. "Halusin huutaa katolta koko maailmalle, miten hyvät vanhemmat meillä oli", hän sanoo. Sisarusten välit katkesivat kirjan julkaisun jälkeen, mutta ne ovat myöhemmin parantuneet. Ari Vatasen ja Kimin suhde myös kehittyi vuosien aikana, ja Ari kuvailee poikaansa hänen lojaalimmaksi kannustajakseen.

Kim ehti antaa haastattelun isiensä elämäkerrasta kertovaan kirjaan, vaikka syöpä oli jo tuolloin tiedossa. Kirjassa hän kuvailee koskettavasti syrjivistä kokemuksistaan vieraassa maassa. Ajan myötä Kim alkoi nähdä isäänsä kasvatusmetodien vaikutuksia myönteisemmässä valossa. "Isä oli kyllä ankara, mutta siinä ei minun mielestäni ollut mitään väärää. Sääntöjä pitää olla. Olisi ollut mukavaa saada enemmän aikaa hänen kanssaan, mutta hänen työnsä oli vaativa", Kim kertoo.

Ari Vatanen käsittelee myös aikaa, jolloin hän sai tietää poikansa vakavasta sairastamisesta. Tämä ajanjakso sai hänet miettimään menneitä hetkiä ja elämän rajallisuutta syvästikin. Kirja pystyy tuomaan esiin vaikeita, mutta myös rakastavia muistoja perhesiteistä, ja se on avain Kimin elämään sekä hänen ja Ari Vatasen välisiin suhteisiin.