Uudessa-Seelannissa on nostettu esille hälyttäviä lukuja, kun maan johtajat esittivät julkisen anteeksipyynnön kansalle. Tiistaina julkaistut tutkimustulokset paljastavat, että jopa 200 000 lasta ja haavoittuvassa asemassa olevaa aikuista on joutunut seksuaalisen ja fyysisen väkivallan uhriksi maan hoitosysteemissä vuosien 1950–2019 välillä.

Tutkimuksessa kuultiin yli 2 300 uhri, ja sen myötä paljastui erilaisia hoitohenkilökunnan väärinkäytöksiä. Uhrit kertoivat tapauksista, kuten raiskauksista, sterilisaatioista ja jopa sähköshokkihoidoista, joita käytettiin sairaaloissa 1970-luvulla.

Erityisen hätkähdyttävää on, että tutkimus paljasti alkuperäiskansojen Maoriyhteisöön kuuluvien, mielenterveyspotilaiden sekä vammaisten olleen erityisen alttiita hyväksikäytölle. Tämä herättää kysymyksiä siitä, millä tavoin yhteiskunta on katsonut läpi sormien näitä vakavia rikoksia.

Tutkimusraportti sisältää 138 suositusta, joista yksi keskeisistä on julkien anteeksipyyntöjen esittäminen katolisen ja anglikaanisen kirkon johtajilta, myös paavilta ja Canterburyn arkkipiispalta, jotka ovat aiemmissa lausunnoissaan tuominneet lasten hyväksikäytön.

Uuden-Seelannin pääministeri Christopher Luxon seisoi parlamentin edessä ja pyysi anteeksi, korostaen, että ”tällaisia asioita ei olisi koskaan pitänyt tapahtua.” Luxon ilmoitti myös, että hallitus aikoo korvata uhreille aiheutuneita vahinkoja, joiden arvioidaan nousevan miljardeihin NZ dollareihin.

Tutkimuksen mukaan jokaiselle väkivallasta selvinneelle voisi olla aiheutunut jopa 857 000 NZ dollarin (noin 480 000 euroa) vahingot, mutta raportissa ei esitetty tarkkoja korvaussummia.

Uuden-Seelannin kansa on nyt järkyttynyt ja vaatii kiireellisiä toimia asian korjaamiseksi. Tämä anteeksipyyntö voi olla alkusoittoa muutokselle, jota monet ovat odottaneet jo pitkään. Miten maa tulee varmistamaan, että tällaiselle ei koskaan anneta mahdollisuutta toistua? Uuden-Seelannin väestö on tällä hetkellä noin 5,3 miljoonaa, ja kansan tunnetila asiasta on yksi maan historian käännekohtia.