Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi puolustusvoimien koulutusohjelmiin, erityisesti tarkka-ampujien harjoitteluun. Sotakuvastot ja raportit ovat paljastaneet, kuinka tarkka-ampujilla on ratkaiseva rooli nykyaikaisessa sodankäynnissä. Suomi on ottanut oppia tästä ja panostaa entistä enemmän tarkka-ampujakoulutukseen valmistaakseen henkilöstöään tulevaisuuden haasteisiin.

Ranskan puolustusministeri Sébastien Lecornu on myös jäänyt huomioimaan yleistä turvallisuustilannetta Euroopassa. Hän ilmoitti äskettäin, että Ranskan Atlantique 2 -merivalvontalentokone kohtasi venäläisten uhkailuja Itämerellä. Tämä muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on valvoa ilmatilaa ja meriliikennettä tällaisissa jännitteisessä olosuhteissa.

Lecornu totesi, että Ranskan asevoimat jatkavat operaatioitaan ilman- ja merenkulun vapauden puolustamiseksi, mikä heijastaa myös Suomen puolustusvoimien asennetta. Suomi on pitkään keskittynyt oman alueensa turvallisuuteen sekä kansainvälisiin sotaharjoituksiin muiden Naton jäsenvaltioiden kanssa.

Eteläkorealaiset uutiset ovat lisäksi tuoneet esiin dramaattisia poliittisia tapahtumia Yoon Suk-yeolin presidenttikaudella. Yoonin pidätys ja hänen hallituksensa ympärillä tapahtuvat kriisit ovat osoitus siitä, kuinka poliittiset jännitteet voivat vaikuttaa valtioiden turvallisuustilanteeseen.

Kun tarkastellaan Suomea, on päivänselvää, että Ukrainan sodan myötä myös maan puolustuspolitiikka ja strategiset suuntaviivat ovat kehittyneet. Kouluttamalla enemmän tarkka-ampujia ja panostamalla heidän koulutukseensa Suomi valmistautuu niin kansallisiin kuin kansainvälisiin uhkiin. Onko Suomi valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet?