Työttömyysturvan suojaosan poistaminen herättää huolta

Suomen hallituksen päätös poistaa työttömyysturvan suojaosa herättää huolta pelastustoimen toimintakyvystä erityisesti Lapissa ja harvaan asutuilla alueilla. Tämä päätös voi johtaa siihen, että apua tarvitsevat joutuvat odottamaan hädän hetkellä kohtalokkaan pitkään, jos työttömänä oleva sopimuspalokuntalainen ei uskalla lähteä avustustyöhön taloudellisten riskien vuoksi.

Suojaosan poistamisen seuraukset sopimuspalokuntalaisille

Aikaisemmin työtön saattoi ansaita jopa 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikutti työttömyyskorvauksen suuruuteen. Nyt suojaosa on poistettu, ja kaikki ansiot vähentävät työttömyysturvaa, mikä on saanut monet sopimuspalokuntalaiset harkitsemaan osallistumistaan pelastustöihin uudelleen. Tuoreen selvityksen mukaan jopa kolme neljästä sopimuspalokuntalaisesta pitää suojaosan poistamista merkittävänä haittana, joka estää heitä osallistumasta pelastustoimintaan.

Pelastaja Teemu Leppälän huoli

Esimerkiksi inarilainen pelastaja Teemu Leppälä, joka on itsekin kokenut työttömyyttä, kertoo että hallituksen päätöksellä on suora vaikutus pelastustyön tekemiseen. Leppälä, joka toimii Inarin VPK:n päällikkönä, on itse valmis auttamaan muita vaikka omalla kustannuksellaan, mutta mainitsee myös, että työttömyyskorvaukset ovat jääneet niukiksi.

Haasteet harvaan asutuilla alueilla

Harvaan asutuilla alueilla kuten Sevettijärvellä sopimuspalokuntalaiset ovat ensimmäisinä paikalla onnettomuuksissa, kuten viime kesän maastopaloissa, jossa he joutuivat tekemään pitkiä työvuoroja äärimmäisissä olosuhteissa. Ongelmat syvenevät entisestään, kun pitkämatkalaisilta sopimuspalokuntalaisilta alkaa puuttua kannustimia osallistua, mikä voi hervottavasti vaikuttaa pelastustoimen vasteaikoihin.

Pelastustoiminta uhattuna pohjoisessa

Pohjois-Pohjanmaalta on raportoitu, että jotkut palokuntalaiset eivät ole halunneet matkustaa Lappiin auttamaan, koska he pelkäävät työttömyyskorvausten leikkauksen vaikuttavan talouteensa. Samalla kun Lapin alueella on vakituinen pelastushenkilöstö, joka osallistuu sammutusoperaatioihin, vapaaehtoisten sopimuspalokuntien tuki on korvaamatonta.

Vapaaehtoistoiminnan merkitys pelastustöissä

Käytännössä pelastustyöt perustuvat vapaaehtoistoimintaan, mikä ymmärrettävästi vaikuttaa osallistujien motivaatioon. Jari Lepistö Sisäministeriöstä on itsekin huolissaan tilanteesta ja kiittää sopimuspalokuntia asiantuntevista palveluistaan.

Lepistön varoitus hätätilanteista

“Ilman vapaaehtoisia pelastajia on vaarana, että avustuksen saaminen viivästyy, mikä voi johtaa vakaviin seurauksiin, erityisesti sairaus- tai onnettomuustapauksissa,” Lepistö kertoo. Hän korostaa, että valtion olisi pantava enemmän resursseja vapaaehtoisten pelastustoiminnan tukemiseen, sillä arvioiden mukaan yksi pelastustyöhön sijoitettu euro tuo yhteiskunnalle jopa 12-kertaisen säästön.

Kannanotto tulevaisuudesta

Sopimuspalokuntalaisia on Suomessa noin 14 300, joista noin 500 on työttömiä. Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että hallituksen päätöksillä on laajempia vaikutuksia; syrjäseutujen pelastustoiminta on uhattuna, ja nopea apu voi olla vaakalaudalla tulevaisuudessa. Mikä on tämän kehityksen hinta? Onko yhteiskunnan valmius vaarassa?

“Hätätilanteet eivät odota, eikä meillä ole varaa menettää pelastajia,” Leppälä varoittaa.