Suomessa on käynnissä järkyttävä ja koskettava prosessi, jossa sotavainajien muistoa vaalitaan vahvassa yhteistyössä venäläisten viranomaisten kanssa, vaikka maiden rajat ovat kiinni. Tämä koko prosessi on enemmän kuin pelkkä etsintä – se on myös ihmiskunnan muistin kunnioittamista.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on ainoa taho Suomessa, joka etsii näitä sankarivainajia, ja heidän työnsä perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. "Me olemme kuin historioitsijoita, jotka jäljittävät kadonneita tarinoita," kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen.

Viimeisen neljän vuoden aikana yhteistyö on ollut vaikeaa rajaesteiden vuoksi, mutta Suomisen mukaan asiat etenevät silti. Venäläiset etsijät keskittyvät ensin omiin neuvostosotilaisiinsa, mutta löytämällä suomalaisten sotilaiden jäämistöjä he toimittavat tiedot suomalaisten viranomaisten käyttöön. "Olemme vuosittain hakeneet heidän löytämänsä jäänteet takaisin Suomeen," Suominen toteaa.

Sotahistoriasta on edelleen paljon selvittämätöntä; noin 11,000 sankarivainajaa on jäänyt mysteeriksi, ja vain niistä yli 1600 on paikoiltaan löydetty. Vuosittain löydetään keskimäärin vain 20 sankarivainajaa, joten jokainen löytö on suurtyö.

Erityisesti äskettäin löytynyt eteläpohjalainen sankarivainaja Vilho Vainionpää on saanut paljon huomiota. Hänen jäänteensä löytyivät Talin alueelta vuonna 2019, ja hänet on nyt haudattu kunniallisesti Kurikan sankarihautaan. "Hän oli vain 19-vuotias, kun hän katosi, ja nyt hänen perheensä on vihdoinkin saanut rauhan," Suominen sanoo.

Vainionpään tunnistamiseen vaadittiin kaksi kertaa tutkittuja jäänteitä, ja jokaisen löytämisen takana on monia vaiheita. Sukulaisten DNA-näytteet ovat keskeisiä jäänteiden varmistamisessa. "Jos löydetyt jäänteet eivät ole tarpeeksi hyviä, voi niiden tunnistaminen olla mahdotonta," Suominen varoittaa.

Tällä hetkellä THL:ssa odottaa noin 100 vainajan jäänteitä tunnistamista. Hautajaisissa, jotka pidettiin Kurikassa, kunniavieraana oli Puolustusvoimien edustus ja paikallinen seurakunta. Kurikan lauluveteraanit -kuoro esitti koskettavia lauluja, jotka saivat monet paikallaolijat vuodattamaan kyyneleitä.

Vainionpään hautaanlaskua kunnioitettiin kunnialaukauksilla, ja hänen muistojensa kunniaksi järjestetyt tilaisuudet olivat avoimia kaikille. Vaikka Vilho oli kadonnut niin nuorena, hänen tarinansa on jättänyt jälkensä generaatioihin ja kietoutuu syvästi suomalaiseen sotahistoriaan. Yhdistelemällä perheen jäseniä ja yhteisöä, tämä tilaisuus toi esiin historian kivulias hinta ja sankaruuden merkitys.

Sami Vainionpää, Vilhon perheen kolmas polvi, tunsi saavansa osan sukunsa painavaa historiaa takaisin. "Tämä löytö on muistutus siitä, kuinka tärkeää on vaalia menneisyyttä ja kunnioittaa nähdyt uhraukset. Se on meille kaikille merkittävä hetki," hän totesi liikutettuna.