Yrityksillä on usein vahva halu vaikuttaa inhimillisiltä, mutta niiden käyttämä kieli kertoo aivan muuta. Tämä on Martin Reevesin, Boston Consulting Groupin Henderson Institute -tutkimuslaitoksen puheenjohtajan, tuorein havainto. Hänen mukaansa yrityksissä käytetty kieli on yhdellä tavalla epäinhimillistä ja vailla syvyyttä.

Reeves ei perusta väitteitään pelkkään tuntemukseen, vaan hän on hyödyntänyt tekoälyä analysoidakseen yritysten kielenkäyttöä ja vertaillakseen sitä normaaliin ihmiskieliin. Hänen tutkimuksensa mukaan yritysten kieli on 4-7 kertaa köyhempää verrattuna ihmisten kieleen. Yrityskieli keskittyy ylenmäärin tavoitteisiin ja toimintaan, kun taas ihmiskieli korostaa tunnetta, empatiaa ja luovuutta.

Mielenkiintoisesti Reeves huomauttaa, että vaikka yritykset pyrkivät esittämään itsensä inhimillisempinä, onko tämä vaate vilpitön? Tämä kysymys on tärkeä, sillä yritysten inhimilliset aikomukset vaikuttavat niiden maineeseen, liiketoimintaan ja kykyyn houkutella osaajia.

Reevesin tutkimuksessa analysoitiin laajoja tekstikokoelmia eri lähteistä, kuten Redditistä sekä National Public Radion (NPR) ohjelmista ja haastatteluista. Näiden ohella tutkimuksessa tarkasteltiin myös yritysten tulosjulkistusten yhteydessä pidettyjä sijoittajapuheluita. Tämä kieli, joka on usein puolivirallista ja avointa, paljastaa paljon siitä, miten yritys todella ajattelee ja mitä se pitää tärkeänä.

Reevesin mukaan ”Kieli kurkistaa sieluun” – se avaa ikkunoita yrityksen arvoihin ja kulttuuriin. Analyysissa kävi ilmi, että yritykset puhuvat hyvin vähän inhimillisistä arvoista ja tunteista; ne tuntuvat olevan täysin vieraantuneita luovuudesta, toivosta ja leikistä, mitä normaalissa keskustelussa korostetaan.

Yrityskielen täyttävät funktionaaliset ja strategiset termit, kuten ”kysyntä”, ”liiketoimintamalli” ja ”synergia”. Samalla aliedustettuna ovat termit, jotka liittyvät tunteisiin, kuten ”onnellisuus” ja ”luovuus”. Tällainen tayloristinen ajattelu voi ehkä sopia liukuhihnatyöhön, mutta se ei enää toimi nykyaikaisissa, luovuutta ja yhteistyötä vaativissa työympäristöissä.

Jos yritykset muuttaisivat käyttämäänsä kieltä inhimillisempään suuntaan, se voisi muuttaa myös työkulttuuria. Reevesin mielestä kielen muutoksen myötä myös työntekijöiden sitoutuminen ja tyytyväisyys voisivat parantua. Yrityskielen muokkaaminen voisi olla yksi keino, jolla yritykset rakentavat syvempää yhteyttä sekä työntekijöihinsä että asiakkaisiinsa.

Reeves korostaa, että meidän tulisi olla tietoisia kieltä käytettäessä käytettävissämme olevista mahdollisuuksista. Kieli ei vain kuvaa meitä, se myös muokkaa meitä. Tulevaisuudessa yrityksille voisi olla erittäin hyödyllistä harjoittaa säännöllisten kielianalyysien avulla itseään ja organisaatiotaan, jotta se säilyttää kilpailukykynsä ja inhimillisyytensä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.