Oululaisperheessä koettiin viime viikolla todellinen yllätys, kun 6-vuotias Sanni Korhonen sai kymmenen euron setelin Oili-mummiltaan. Seteli oli ehjä, mutta sen toisella laidalla komeili erikoinen kohokuvio, imatralaisen terästehtaan symboli. Tero Korhonen, Sannin isä, raportoi, että seteli ei ollut peräisin mummin kaapin kätköistä, vaan aikaisemmin saamastaan vaihtorahan kaupasta.

Setelin poikkeuksellinen ulkomuoto herätti kysymyksiä sen laillisuudesta, ja Tero ihmetteli puhelimitse, onko kyseinen seteli ylipäätään kypärää valuuttaa. Vastaus löytyi Suomen Pankin toimistopäälliköltä Jussi Kankaalta, joka kertoi, että seteli on edelleen käypää valuuttaa huolimatta sen kohokuvioista.

Kankaan mukaan normaali käytäntö on, että seteli säilyttää arvonsa, jos siitä on jäljellä yli puolet. Jos seteli on pahasti vahingoittunut, se tulisi toimittaa omaan pankkiin, josta se lähetetään Suomen Pankkiin hävitettäväksi. Tämä takaa, että setelin aitous saadaan vahvistettua ja arvosta hyvitettyä asiakkaalle.

Setelin elinkaari vaihtelee, ja kuluneet setelit poistuvat käytöstä luonnollisesti, kun ne jaetaan kaupoista, talletusautomaateista ja pankeista laskentakeskuksiin, joissa niiden kunto ja aitous tarkastetaan. Huonokuntoiset setelit kuljetetaan Suomen Pankkiin silputtavaksi ja poltettavaksi.

Kankaan mukaan 5 ja 10 euron setelit ovat keskimäärin kierrossa 3-4 vuotta, kun taas 20 ja 50 euron setelit pysyvät pidempään, jopa kuusi vuotta. Tämä tarkoittaa, että pienemmät setelit kuluvat nopeammin, koska niitä käytetään enemmän vaihtorahana.

Moni miettii myös setelien vahingoittamisesta johtuvia ongelmia. Tero Korhosen kysymykseen ilmoitti Kangas, että omien setelien muokkaaminen ei ole rikos, mutta se voi aiheuttaa ongelmia setelin käytössä ja aitouden tarkistuksessa.

Mielenkiintoinen kysymys jäi kuitenkin ilmaan: Mikä on kohokuvion alkuperä? Iltalehti otti yhteyttä Ovakon Imatran tehtaaseen saadakseen tarkennusta asiasta. Viestintäpäällikkö Satu Tähkä kertoi tuntevansa kuvion, mutta sen yksityiskohdat jäivät salaisiksi. Tähkä paljasti kuitenkin, että V-kirjaimen muotoinen logo juontaa juurensa yhtiön alkuvaiheisiin ja liittyy Oy Vuoksenniska Ab:hen, joka toimi vuosina 1926-1968.

Mysteeriksi jää kuitenkin se, miten juuri tämä kohokuvio on päätynyt seteliin, ja se varmasti herättää keskustelua ympäri maata. Onko tämä vain yksi tapa, jolla suomalainen rahaelämä yllättää meidät edelleen?