Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on päättänyt vetäytyä kansainvälisestä sopimuksesta, joka olisi estänyt suuryritysten veronkierron. Tämä päätös tapahtui heti hänen virkaanastumisensa jälkeen ja se on herättänyt laajaa keskustelua.

Yhdysvallat oli alun perin ollut aktiivinen osapuoli sopimuksen valmistelussa, joka tunnetaan nimellä minimiverosopimus. Tämän sopimuksen myötä monikansallisten yritysten olisi tullut maksaa vähintään 15 prosenttia voitoistaan veroa. Jos yritys maksaisi vähemmän omassa maassaan, muut osapuolet voisivat periä eroa, jotta veroprosentti olisi täsmälleen nämä 15 prosenttia.

Sopimuksen taustalla on ajatus siitä, ettei minkään maan tulisi verottaa yrityksiä liian alhaisella tasolla, sillä se voisi johtaa kansallisiin verotulojen menetyksiin. Tämä sopimus on ollut työn alla yli kymmenen vuotta ja siihen on sitoutunut 139 maata, mukaan lukien useimmat EU-maat. Suomessa laki tuli voimaan viime vuoden alussa.

Viime vuosina digitaalisten palveluiden osuus on kasvanut merkittävästi, mikä on lisännyt tarpeen tällaiselle sopimukselle. Digitaalisia palveluita tarjoavat yritykset voivat toimia globaalisti, ja niiden on helppo siirtää voittojaan maasta toiseen, vältellen verotusta. Tämä on erityisen haitallista pienille yrityksille, jotka eivät voi hyödyntää samoja verosuunnittelun keinoja.

Trumpin päätös ei ole vain veropoliittinen, vaan se voi myös vaikuttaa kansainvälisiin kauppasuhteisiin. Trumpin hallinto on jo antanut ymmärtää, että se aikoo toteuttaa toimenpiteitä vastatoimina, jos muut maat alkavat hyödyntää verotusoikeuksiaan.

Euroopan parlamentin verokomitean puheenjohtaja Pasquale Tridico varoitti, että Trumpin päätös hyödyttää erityisesti suuryrityksiä ja niitä ultrarikasta miljardööriä, jotka tukevat Trumpia. Hän totesi, että suuryritysten verovälttely lisää suhteellisesti pienyrittäjien ja kansalaisten verotaakkaa. Nyt herää kysymys: Mikä on seuraava askel?

Vaikka minimiverosopimus on astunut voimaan, siihen liittyvä poikkeus sääntö mahdollistaa, että maat voivat aloittaa verotuksen keskenään vasta ensi vuoden alusta. Toistaiseksi näyttää siltä, että sopimusmaat saattavat venyttää tämän määräajan Trumpin presidenttikauden yli, mikä voi estää tehokasta verotusta.

Yhdysvalloissa yritysverotus on teoriassa tiukempaa kuin monessa muussa maassa, kuten Suomessa. Suomessa yhteisöveroprosentti on 20 prosenttia, kun Yhdysvaltojen osalta se on 21 prosenttia. Useat verovähennykset voivat kuitenkin johtaa siihen, että yritykset maksavat vain pienen osan veroista.

Tämä päätös on osa laajempaa kuvaa, jossa Trumpin hallinto yrittää houkutella yrityksiä investoimaan Yhdysvaltoihin tarjoamalla alhaisempia verokantoja. Kuitenkin monet asiantuntijat varoittavat, että tällaiset toimet voivat johtaa verokilpailuun eri maiden välillä, mikä ei palvele kansallinen etua pitkällä aikavälillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Trumpin päätös on saanut aikaan suuria muutoksia sekä taloudessa että kansainvälisessä politiikassa. Se, miten muut maat reagoivat ja mitä seurauksia on pitkällä aikavälillä, jää vielä nähtäväksi.