Entinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on joutunut järkyttävän tilanteen keskelle. Hän on ilmaissut ärsyyntymisensä siitä, että Euroopan johtajat, kuten Saksan liittokansleri Olaf Scholz, kieltävät itsensä rauhankeskusteluista Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa, vaikka odottavat tuloksia Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Putinin välisistä keskusteluista.

Niinistön mukaan Scholz sai voimakasta kritiikkiä, kun hän uskalsi soittaa Putinin kanssa marraskuussa 2022 ja keskustella sodasta. Tämä ristiriitainen käytös herättää kysymyksiä Euroopan yhtenäisyydestä ja kyvystä ratkaista kriisitilanteita.

Kiinan kasvava rooli

Paneelikeskustelussa Lontoossa Niinistö toi esille myös Kiinan merkityksen Ukrainan sodassa. Hän muisteli vuotta 2019, jolloin tapasi Trumpin, Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin. "Maapallolla on 8 miljardia ihmistä, mutta vain kolmella johtajalla on valta päättää monista asioista", Niinistö totesi.

Hän korosti, että Euroopan on oltava vahva ja toimittava yhdessä rauhan varmistamiseksi. Niinistön mukaan turvatakuut Ukrainalle tarvitsevat uutta määrittelyä: "Niiden on tarkoitus rauhoittaa myös oma väki, ei vain estää venäläisten kontrollia."

Niinistö kehotti Kiinaa ottamaan vastuuta rauhan ylläpitämisessä: "Kiinalla on mahdollisuus vaikuttaa Venäjän käyttäytymiseen ja rauhoittaa alueellista tilannetta. Tämä on kriittinen hetki sekä Euroopalle että koko maailmalle."

Entä seuraukset?

Mitä tämä tarkoittaa Euroopan tulevaisuudelle? Onko Kiinasta tulossa uusi rauhanvälittäjä? Onko Euroopan aikaisempi passiivisuus venäläisten toimien suhteen valmis muuttumaan aktiivisemmaksi diplomaattiseksi toiminnaksi? Niinistön sanat ovat herättäneet keskustelua ja vaativat nyt toimintaa. Miltä rauhan tulevaisuus näyttää, ja tarvitsemmeko uutta johtajuutta näiden haasteiden kohtaamiseen?