Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump aloitti toisen kauden toimintansa tehokkaasti, allekirjoittamalla useita presidentin asetuksia. Näiden joukossa on erityisesti muotoiltuja tuontitulleja, jotka voivat vuoksi vaikuttaa myös Suomen talouteen ja suomalaisten kukkaroihin.

Suunnitteilla on jopa 25 prosentin tuontitullit Kanadasta ja Meksikosta saapuvalle tuonnille, kun taas Kiinasta tuodulle tavaralle on vaarana jopa 100 prosentin tullit. Tämä uhka on saanut myös Euroopan unionin heräämään, sillä mikäli EU ei vastaa Yhdysvaltojen painostukseen, se voi joutua taloudellisiin vaikeuksiin.

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Timo Vuori huomauttaa, että vaikka 10 prosentin tuontitulli ei vielä vaikuttaisi merkittävästi dollarin ja euron väliseen kurssiin, 20 prosentin ulosmittaus olisi jo huolestuttava. Tällöin Suomalaiset vientiyritykset kärsisivät Yhdysvaltojen markkinoilla, mikä on erityisen kriittistä, koska Yhdysvallat on noussut Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi.

Suomen Tulli on raportoinut vienneistä, jotka ovat kasvaneet yli 40 prosenttia vain heinäkuussa. Tätä uhkaa uhkakuvana on myös Trumpin hallinnon aikaisemmin asettama teräkselle 25 prosentin tuontitulli, joka pakotti EU:n nostamaan omia tullejaan amerikkalaisille tuotteille, kuten Harley Davidson -moottoripyörille ja bourbonille.

Jos kauppasota syvenee, saatamme nähdä vastatoimia EU:n taholta, mikä voi johtaa laajempaan taloudelliseen konfliktiin. Vuoren mukaan, mikäli tilanne pahenee, Suomen bruttokansantuote voi laskea jopa 1-2 prosenttia, mikä olisi vakava isku. Viimeksi bruttokansantuotteen kasvu laski jopa 2,5 prosenttia koronapandemian alkuvuonna 2020.

Miksi siis Yhdysvallat vaarantaa omaa talouttaan? Trumpin omat tuontitullit voivat osua myös amerikkalaisiin yrityksiin, sillä monet niistä ovat riippuvaisia ulkomaisista raaka-aineista ja tuotteista. Tämä voi tarkoittaa, että tullit aiheuttavat kuluttajahinnoissa nousua, mikä vaikuttaa suoraan kotimaisiin kuluttajiin Yhdysvalloissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Trumpin uhkaukset eivät ole vain pelkästään kaupallisia vastaantuloja; niissä on myös laajempia poliittisia tavoitteita, kuten maahanmuuton ja turvallisuuden hallinta. EU:n on osattava navigoida tässä tiukassa pelissä, jotta se voisi suojella omia etujaan ja samalla estää mahdolliset taloudelliset romahdukset.