Huolestuttava tilanne Ivalon teillä

Lapin ely-keskuksen kunnossapitovastaava Joona Peltoniemi ei peittele huolestumistaan Ivalon tienhoitoalueen liukkauden torjunnasta. Hänen mukaansa tuore tarkastusraportti paljastaa, että hiekotuksessa on ollut merkittäviä puutteita useilla tieosuuksilla ja kaikissa hoitoluokissa.

Erityisesti viime viikon lämpöaalto ja vesisateet ovat aiheuttaneet haasteita teiden kunnossapidolle. Vaikka sään vaihtelut vaikuttavat olosuhteisiin, Peltoniemi tähdentää, etteivät ne kuitenkaan riitä selitykseksi laiminlyönneille.

Ely-keskuksen toimet puutteiden korjaamiseksi

Ely-keskus on vaatinut urakoitsijalta selvitystä havaituista puutteista syynsä ymmärtämiseksi. Raportoinnin jälkeen tarkastellaan, onko toimenpiteissä pysytty aikarajoissa ja riittikö kalustoa. Raportissa väitetään, että suurimmassa osassa tapauksista toimenpiteet jäivät toteuttamatta.

Liukkauden torjunta ja aikarajat

Liukkauden torjuntaan on asetettu aikarajat: 2–8 tuntia ja lumen poistolle 3–6 tuntia. Pääurakoitsija Pimara väyläpalvelut oy:n toimitusjohtaja Marko Vasenius kuitenkin ilmoittaa, että tänä talvena nopeasti muuttuvat keliolosuhteet ovat tehneet työstä erityisen haastavaa.

Vasenius kuvailee viime viikon sään olosuhteita poikkeuksellisiksi, ja kertoo onnistuneensa liukkauden torjunnassa etenkin pääväylillä, joilla kalusto oli liikkeessä. Viime viikon aikana yli tuhat tonnia hiekoitusmateriaalia levitettiin urakan tiestölle.

Keskustelua hiekan riittävyydestä

Kysymys hiekan riittävyydestä herättää keskustelua Ylâ–Lapissa, kun Yle uutisoi hiekkapulasta. Ely-keskuksen laadunvalvojan raportin mukaan Ivalon ja Utsjoen hiekkahalleissa on hiekkavarastoja. Kaamasen hiekkahalli sen sijaan jäänyt käyttämättömäksi ja siinä ei ole hiekkaa. Vasenius myöntää tämän ja kertoo, että hallin tyhjentäminen on estänyt hiekkaa varastoinnin.

Peltoniemi korostaa, että Kaamanen on tärkeä paikka hiekkavarastona, joka helpottaisi liukkauden torjuntaa ja vähentäisi materiaalin kuljetusta. Kaamasesta lähtevät tiet yhdistävät useita kohteita, kuten Utsjoen, Karigasniemen, Näätämön ja Inarin, mikä tekee siitä keskeisen sijainnin.

Ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi

Peltoniemi ehdottaa, että hoitoalueelle pitäisi olla neljä hiekkahallia Ivalon, Utsjoen, Kaamasen ja Karigasjemen alueilla, jotta reagointi liukkaisiin keliin olisi nopeampaa.

Hiekkaa kuljettava yrittäjä Hannu Alenius kertoo, että Tolosen tien varrella sijaitsevalla hiekkakuopalla on seuloonti ja kuljetus Pimaran toimeksiannosta käynnistynyt. Työ jatkuu, kunnes hiekkahalli saadaan täytettyä, mikä on täysin normaalia toimintaa talvikuukausina.

Hiekan varastointi ja jäätyminen

Hiekka, joka on ensisijainen keino liukkauden torjunnassa, olisi hyvä saada talteen lämpimämmät kesäkuukaudet. Tämä helpottaisi varastoinnin ja suolan sekoittamisen, mikä estäisi jäätymistä. Nyt kuitenkin Utsjoen hiekka on ehtinyt jäätyä tiloihin ennen suolaus.

Tehokkuudesta ja etäisyydestä

Peltoniemi huomauttaa, että on teholuokkaa, että hiekka täytyy olla lähellä käyttöpaikkoja, jotta toimenpideajat eivät venyisi liian pitkäksi. Pimara on tarkastellut myös Kaamasen hallin käyttömahdollisuuksia tulevalla kaudella.

Matkat ja teollisuuden haasteet

Karigasniemeltä on jopa 100 kilometrin matka Tenon tielle. Jatkuva hiekkaongelma on hidastanut teollista keskusta, ja olosuhteiden parantaminen on ehdottoman tärkeää. Mikäpä olisi turvallisempaa, kun esimerkiksi uudet lumi- ja tieolosuhteet vaikuttavat liikenteeseen? Tilanne on muuttunut kriittiseksi ja vaatii nopeita toimenpiteitä.