Pelastus vai kustannus?

Suomen hallitus, johdettuna Petteri Orpon (kok) toimesta, on nostanut esiin kriittisen kysymyksen Euroopan komission suuntaan: kuinka keventää viime vuonna hyväksytyn ennallistamisasetuksen taakkaa? Iltalehden tietojen mukaan tavoitteena ei ole asetuksen kumoaminen, vaan sen aiheuttamien kustannusten sekä velvoitteiden vähentäminen.

Miksi Suomi lobbaa?

Suomen ministerit ovat aktivoituneet keskustelussa, jossa komissio kerää jäsenvaltioiden ehdotuksia EU:n sääntelyn helpottamiseksi. Koska Suomi on metsien vallassa, ennallistamisasetuksesta voi koitua maan taloudelle jopa 700-900 miljoonan euron vuotuiset kustannukset, mikä on herättänyt voimakasta keskustelua ja huolta.

Iltalehden lähteiden mukaan Suomen heikko julkinen talous on yksi keskeinen syy, miksi maa lobbaa lievennyksiä asetukseen. Tämän vuoksi ympäristöministeriö on ottanut ohjat käsiinsä asiassa.

Kirje komissiolle matkalla

Hallitus suunnittelee kirjeen lähettämistä komissiolle ensi viikolla, jossa se esittää huolensa ennallistamisasetuksen aiheuttamista kustannuksista. On vielä epäselvää, lähettääkö Suomi viestin komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, ympäristökansanedustaja Jessika Roswallille, vai molemmille.

Muuttuva sääntelytilanne

EU:lla on meneillään niin kutsuttu omnibus-hanke, joka tähtää byrokratian vähentämiseen ja sääntelyn yksinkertaistamiseen. Aikaa ehdotusten esittämiseen on lokakuun loppuun, ja Suomen on kiirehdittävä äänensä kuulumiseksi.

Verkostoituuko Suomi muiden maiden kanssa?

Tällä hetkellä on epäselvää, mitä konkreettista muutettavaksi ehdotettaisiin, mutta keskustelut ovat vasta alkuvaiheessa. Suomi on aiemmin äänestänyt ennallistamisasetusta vastaan eri EU-maiden kuten Ruotsin, Unkarin ja Italian kanssa.

Prime Ministerin tiukka linjaus

Pääministeri Orpo on selkeä nyt kokoomuksen kesäkokouksessa: 'Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on tärkeää, mutta ennallistamisasetuksen kustannukset ovat Suomelle kohtuuttomat. Meidän on taisteltava näiden normien purkamiseksi!'

Miten käy tulevaisuudessa?

EU:n komission tuleva suunta, erityisesti ympäristöasioissa, on herättänyt huolta, sillä edellisellä kaudella 2019-2024 tiukentuneet ilmastolait ovat vaihtumassa sääntelyn purkamiseen ilman uusia lakeja. Tämä tuo omat haasteensa, ja Suomen on löydettävä tukea muista jäsenvaltioista, jotta sen ääni kuuluu kiivaassa keskustelussa.