Münchenin taustat ja tapahtumat

On vaikeaa jopa muistaa, mitä Washingtonissa tapahtui 18. elokuuta, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Euroopan johtajat näyttivät yhdessä pystyvän pysäyttämään Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa. Tapahtumat etenivät vauhdilla, ja rauhan piti syntyä lähes välittömästi.

Kuitenkin lähes kolme viikkoa tapahtumista on kulunut, eikä rauhasta ole tietoakaan. Washingtonin salamadiplomatia, johon Euroopan johtajat osallistuvat, näyttää nyt enemmän nololta kuin tehokkaalta.

Miksi eurooppalaiset johtajat lähtivät peliin?

On perusteltua kysyä, miksi Euroopan johtavat poliitikot, mukaan lukien Suomen presidentti Alexander Stubb, päättivät vastata Valkoisen Talon kutsuun. Oliko heidän todellakin syytä uskoa, että rauhankeskustelut etenevät myönteisesti?

Saksan liittokansleri Friedrich Merz oli yksi skeptikoista. Useat kansainväliset lähteet vahvistavat, että saksalaiset pitivät tilannetta mahdottomana edistyä.

Käännös viime metreillä?

Käänne tapahtui kuitenkin viime hetkellä. Merz myönsi, että hänellä oli saanut 'ratkaisevaa' tietoa Venäjän taloudesta, joka herätti toiveita.

Berliinissä uskottiin, että Venäjän heikentyvä siviilitalous voisi vaikuttaa presidentti Putinin sotatoimiin. Jos Trumpin hallinto olisi valmis tiukempiin pakotteisiin, Putin saattaisi olla avoimempi neuvotteluille.

Asiantuntijoiden jakautuneet mielipiteet

Asiantuntijain näkemykset Venäjän talouden tilasta vaihtelevat, mutta monet ovat yhtä mieltä siitä, että hetkeä, jolloin sotatalous alkaa yskiä, on mahdotonta ennakoida.

Lopputulos: Noloutta vai toivoa?

Kun Trumpin ja eurooppalaisten yrittämät neuvottelut hylättiin, Euroopan johtajien oli jatkettava siitä, mihin he elokuussa jäivät. Viime viikolla Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti, että 'halukkaiden koalitio' oli sopinut Ukrainalle annettavista turvatakuista, jotka astuvat voimaan rauhan saavuttaessa.

Kuitenkin, pintapuolisen tarkastelun jälkeen kävi ilmi, että mitään konkreettista ei ollut sovittu.

Mihin Euroopan on mentävä seuraavaksi?

Miten uhkia Ukrainaa kohtaan tulevaisuudessa torjutaan, selviää vain, kun rauhansopimus on allekirjoitettu. Tuo päivä on vielä kaukana.

Syystä tai toisesta Euroopan johtajat ovat kuitenkin päättäneet jatkaa keskusteluja. Onko kyseessä vain toivoa antavan viestin välittäminen ukrainalaisille, vai onko Macron yrittämässä osoittaa, että hän on johtaja, kun Ranskassa on jälleen syntynyt hallituskriisi?

Eurooppa, herää ja toimi!

Ehkä Eurooppa nyt tosissaan ottaa ohjat käsiinsä ja ryhtyy toimiin, joilla murennetaan Venäjän taloutta kaikista mahdollisista suuntista. Euroopan on myös vahvistettava Ukraina sotilaallisesti, jotta se pystyy vastustamaan Venäjän hyökkäyksiä tehokkaammin.

Onko Euroopalla voimaa vaikuttaa jopa Kiinaan, Venäjän talouden keskeiseen sidosryhmään? Joka tapauksessa, Venäjän taloudelle pitäisi antaa kova isku, jotta sen vaikutukset tuntuisivat sosiaalisesti ja sotilaallisesti.

Vaikuttaa siltä, että juuri näihin tavoitteisiin EU-johtajat tähyävät, vaikka nykytilanne vaikuttaa edelleen häilyvältä.