Vuosi sitten Suomi oli presidentinvaalien käännekohdassa. Alexander Stubb, tuolloin vielä ensikertalainen presidenttiehdokkaana, korosti kampanjassaan, että Sauli Niinistön seuraaja olisi Naton presidentti. Tämä arvio herätti keskustelua ja jopa ärtymystä, sillä Niinistö muistutti median kautta, että Norjassa ei puhuta Naton kuninkaasta.

Stubb, joka ei perääntynyt, totesi aikovansa ottaa aktiivisen roolin kansainvälisissä suhteissa Naton jäsenenä. Hieman yllättäen suomalaiset antoivat valtavan tukensa Stubbin ehdokkaille joulukuulla, ja hänen virkaanastujaisensa 1. maaliskuuta 2024 nostivat esiin Suomen valtion merkittävän kansainvälisen roolin.

Kulunut vuosi on osoittanut, että Suomi vaikuttaa kansainvälisellä kentällä voimakkaammin kuin sen väkiluku antaisi ymmärtää. Tiistaina Stubb yhdessä Viron pääministeri Kristen Michalin kanssa isännöi Itämeren Nato-maiden huippukokousta Helsingissä, joka oli suuri tunnustus Suomen nousevalle vaikutusvallalle.

Naton pääsihteeri Mark Rutte oli halunnut, että konferenssi järjestettäisiin Suomessa, mikä nostaa Suomen asemaa kansainvälisessä politiikassa. Monet kaipaavat aikaa, jolloin Helsinki oli Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien kohtaamispaikka, mutta tosiasiat ovat muuttuneet. Vladimir Putin ei todennäköisesti koskaan enää astu Suomen maaperälle.

Helsingissä pidettävät huippukokoukset ovat vauhdittaneet Suomen roolia päätöksenteossa. Stubbin mukaan maa vastaa päättäväisesti tilanteissa, joissa kriittinen infrastruktuuri on vaarassa. Tämä on erityisen tärkeää, koska alueelliset uhkat ovat kasvaneet.

Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok) ovat saaneet tunnustusta kansainvälisiltä tahoilta, varsinkin sen jälkeen kun Rajavartiolaitoksen valmiusryhmä teki näyttävän toiminnan valtauksessaan Eagle S -tankkerista tapaninpäivän vastaisena yönä. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi, että Suomi on esimerkillinen maa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

Stubbin ja hänen hallituksensa kaltaiset johdon henkilöt ovat avainasemassa, kun pohditaan sotilaallista suorituskykyä ja kansainvälistä valtaa. Tämän syksyn aikana Suomen ilmavoimat saavat ensimmät F-35-hävittäjänsä, jotka otetaan käyttöön Lapin lennostossa vuonna 2026. Tämä vahvistaa Suomen puolustuskykyä ja osoittaa, että maa on valmis kohtaamaan tulevat haasteet.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Michael Claesson painotti, että armeijan suorituskyky takaa demokraattisen valtion poliittiselle johdolle toimintavapauden. Tämä on varmistettavaa, jotta Suomen kaltaiset maat voivat toimia vakaasti ja tehokkaasti kansainvälisessä ympäristössä. Ilman kykyä puolustaa itseään, poliittinen johto on altis hyökkäyksille esimerkiksi Venäjän suuntaan.

Stubbin johdolla Suomi onnautunut vahvistamaan omaa asemaansa Euroopan poliittisessa maastossa. Iltalehti kysyi Sälnessä Naton Euroopan joukkojen komentajalta Christopher G. Cavolilta, mikä on tärkeintä pelotteen ylläpitämisessä uskottavana. Kenraali vastasi: 'Kansallinen tahto'.

Tämä viittaa siihen, että haasteet Naton edessä eivät ainoastaan ole ulkoisia, vaan sisäinen heikkous voi olla suurin uhka. Suomi on nyt enemmän kuin koskaan sitoutunut vahvistamaan omaa puolustuskykyään ja näyttämään muille esimerkkiä vuonna 2024, kun kansainvälinen tilanne on horjumassa. Onko Suomi valmis nousemaan uuden aikakauden johtajaksi kansainvälisessä politiikassa?