Perjantaina Suomi antoi vahvan viestin Kremlille ja Venäjälle demokratian voimasta. Eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunta keskeyttivät lomansa ja kokoontuivat turvatiloissa Helsingissä, jossa hallituspuolueiden ja opposition edustajat osoittivat yhtenäisyyttään valtionjohdon operatiivisessa linjassa, joka on saanut kansainvälistä huomiota ja kiitosta.

Brittilehti The Economist julkaisi ylistävän artikkelin Suomen toimista hybridisodankäynnissä, jossa se nosti esiin, miten Suomi on muuttanut Naton toimintasuunnitelmaa ja reagointikykyä. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Suomi on ottanut rohkean askeleen vastustaessaan Venäjän aggressiivista toimintaa.

"Olemme olleet liian varovaisia", sanoi brittitutkija Charlie Edwards, joka kiitti Suomea strategiansa rohkeudesta, joka aikaisemmin on ollut liian varma merenkulun vapauden hyväksymisessä. Varovaisuus on todennäköisesti juurtunut myös pelkoon Venäjän reaktioista.

Suomi perustaa nyt toimintansa pitkälti Juho Kusti Paasikiven oppiin, mutta soveltaa sitä erinomaisin ottein. Paasikivi muistutti Suomen hallitusta vuonna 1940 siitä, että Kreml ei ole mikään kihlakunnanoikeus, ja siksi liiallisesta juridisoinnista oli vältettävä.

Kehityksen myötä Suomi on varautunut mahdollisiin uhkiin, kuten Ahvenanmaan puolustamiseen, ja tätä varten toimintasuunnitelmat ovat olemassa myös Naton puitteissa. Presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo ovat ymmärtäneet, että Putinilla ei ole järkevää keskustella YK:n merenkulkusopimusten tulkinnasta, sillä venäläiset tulkinnat ovat esiintyneet pilkallisina.

Suomessa tapahtuu myös oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista. Perjantaina Helsingin käräjäoikeus ilmoitti, ettei Eagle S -tankkerin takavarikkoa pureta, mikä vahvistaa demokratian kykyä toimia nopeasti, mutta samalla turvata rikoksesta epäiltyjen oikeudet. Tämän ohella asianajaja Herman Ljungberg on saanut paljon huomiota julkisessa keskustelussa, joka tukee oikeudenmukaisuuden toteutumista.

Syyttömyysolettama on voimassa Suomessa, toisin kuin Venäjällä, mikä nostaa esiin eron oikeusjärjestelmien välillä.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että hybridihyökkäykset eivät tule loppumaan. Skenaariot, joissa Venäjän laivasto katkaisee vedenalaisia kaapeleita, ovat mahdollisia, ja on selvää, että Suomi ja Naton on oltava valmiina reagoimaan. Entä mikäli tankkeri olisi yhteydessä Kiinan valtioon? Tästä syntyy lisää kysymyksiä, ja toivottavasti Suomessa on tarvittavat toimintamallit valmiina. Kremlin hybridisodankäynnille ei näy loppua, ja Suomi on sitoutunut vahvistamaan puolustuskykyään sekä kansainvälisessä että kansallisessa mittakaavassa.