EU-komissio on esittänyt Suomelle ja muille jäsenvaltioille pyyntöjä vaikeasti haavoittuneiden potilaiden ottamiseksi vastaan Gazasta. Pyrkimykset saada apua käynnistyivät jo toukokuussa, mutta Suomi on tähän mennessä jättänyt asian huomioimatta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut, että Suomi ei voi vastata pyyntöön, sillä ”Suomella ei ole tarvittavia resursseja potilasevakuointien toteuttamiseen.” Ministeriön mukaan prioriteetti on tällä hetkellä Ukrainan avustamisessa, mikä herättää kysymyksiä Suomen kyvystä ja halusta tukea muita kriisialueita.

Financial Timesin mukaan WHO on arvioinut, että Gaza tarvitsee kiireellisesti hoitoa noin 9 000 potilaalle, joista erikseen 109 vakavasti haavoittunutta lasta on erityisessä avun tarpeessa. Vaikka monia EU-maita, kuten Espanja, Belgia, Italia, Luxemburg, Malta, Romania ja Slovakia, ovat sitoutuneet ottamaan vastaan potilaita, Suomi jää tällä kertaa ulkopuolelle.

Norja on myös ilmoittanut vastaanottavansa 20 potilasta, ja ensimmäiset 16 vakavasti loukkaantunutta lasta evakuoitiin jo Espanjaan heinäkuussa.

Ruotsinkin vastaus on ollut kielteinen, vaikka maassa olisi hoitopaikkoja. Ruotsin terveysministerin Acko Ankarberg Johanssonin mukaan maa suunnittelee avustamista lahjoittamalla terveydenhuoltoon tarvittavaa teknologiaa ja tarvikkeita, mikä korostaa yhä enemmän kysymyksiä siitä, onko tämä paras tapa auttaa Gazan asukkaita. Ruotsin hallituksen linjaa on myös kritisoitu, sillä hoitoalan yritykset, kuten Yliopistollinen Karoliininen sairaala, ovat tarjonneet apua.

Sen sijaan Suomi keskittyy taloudelliseen kansainväliseen apuun. Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut tukevansa Gazan asukkaita muun muassa seuraavien järjestöjen kautta: palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC ja Maailman ruokaohjelma WFP. Lisänä Suomi on myös lähettänyt asiantuntijan Egyptiin tukemaan EU-kansalaisten evakuointiprosessia Gazasta.

Miksi Suomi valitsee rahallisen avun yksittäisten potilasievakuointien sijaan? Tämä kysymys on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä kotimaassa, jossa monet miettivät Suomen roolia kansainvälisen sosiaalisen vastuun kantajana. Gazan kriisi vaatii välittömästi toimia, ja muiden EU-maiden aktiivisuus nostaa Suomen päätöksen näkyvämmin esiin.