Kuntavaaleihin on seitsemän kuukautta aikaa, mutta keskustelut maahanmuutosta ja sen vaikutuksista kunnalliseen päätöksentekoon ovat jo kuumentuneet. Tuoreessa puheenjohtajatentissä käsiteltiin kuntien sidosyksiköiden, tai in-house-yhtiöiden, sääntelyä, maahanmuuttoa, kuntataloutta sekä normien purkamista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaati in-house-yhtiöiden sääntelyn tarkistamista, ja hän totesi, että hallituksen suunnittelema lakihanke aiheuttaa erityisesti pienille kunnille huomattavia lisäkustannuksia. Hänen mukaansa laki ei paranna markkinoiden toimintaa, vaan saattaa pahimmillaan johtaa kuntien omistamien yhtiöiden purkamiseen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra piti hanketta tarpeellisena, mutta huomautti, että markkinoiden kehittyminen on mahdotonta ilman mahdollisuutta kilpailutukseen. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puolestaan vihjasi, että asiantuntijoita kuullaan lain valmistelussa ja pienten kuntien näkökulmat vaativat huomiota.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan nykytilanne vaatii taitavaa käsittelyä, sillä kuntien taloustilanteet ovat tiukoissa kantimissa. Valtio ei voi tällä hetkellä toimia kuntien pelastajana, Purra viittasi valtavan valtionvelan aiheuttamiin haasteisiin.

Paneelin keskusteluissa nousi esiin myös kysymys väestönkasvusta ja maahanmuutosta. RKP:n esittämä tavoite 40 000 nettomaahanmuuttajasta vuodessa herätti huomiota, ja vain Purra vastusti sitä. Useimmat hallituspuolueiden edustajat, mukaan lukien Essayah ja Orpo, osoittivat kannatusta ehdotukselle.

Adlercreutz painotti, että 40 000 maahanmuuttajaa on välttämätön määrä Suomen demografisten haasteiden ratkaisemiseksi. Pääministeri Orpo puolusteli hallituksen linjaa, sanoen että numeerisia tavoitteita maahanmuuton osalta ei aseteta, mutta väitti myös, että oppositio levittää virheellistä tietoa.

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Lindtman kritisoi Orpon toteamuksia ja ilmoitti, että hallituksen maahanmuuttopolitiikka on osasyy siihen, että Suomi ei houkuttele riittävästi uusia tulijoita. Hän korosti, että Suomi tarvitsee positiivista viestintää maahanmuuttopolitiikastaan, mikä voisi parantaa maan kansainvälistä kuvaa.

Lindtman nosti esiin erityisesti ukrainalaisten maahanmuuttajien integroimisen, joka on onnistunut hyvin, mikä osoittaa, että Suomi voi olla houkutteleva vaihtoehto myös muille tulijoille. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaati hallitusta muuttamaan linjaansa, jotta viesti Suomen avoimuudesta ja hyväksyttävyydestä tulisi selkeämmin esille.