Suomi kärsii ilmaston lämpenemisestä: Kuinka nopeasti?

Maailman keskilämpötila on noussut yli kolikon 1,5 asteen rajapyykin, ja Suomi on kärsinyt tästä ilmiöstä erityisesti. Viime vuoden keskilämpötila Suomessa oli huikeat 3,4 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna, ja se oli mittaushistorian neljänneksi lämpimin vuosi.

Yli 170-vuotisen mittaushistorian aikana Suomalaisia lämpöennätyksiä on rikottu tai hivuttamalla parannettu jo kahdeksana vuonna 2000-luvulla. Esiteollisena aikana Suomi oli tunnettu kylmistä talvista, ja monina vuosina vuoden keskilämpötila jäi pakkasen puolelle. Nykyisin olemme nauttineet plussan puolella lähes 40 vuotta, eikä merkkejä kylmenemisestä ole näköpiirissä. Vuosi 2020 jäi historiaan ennätyslämpimänä, jolloin keskilämpötila nousi lähes viiteen asteeseen.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen toteaa, että korkeilla leveysasteilla, kuten Suomessa, lämpötilat nousevat nopeammin kuin lähempänä tropiikkia. Vaikka vuosittaisessa säähän on vaihtelua, ilmaston lämmetessä myös huippujen lämpötilat nousevat korkeammiksi, ja kylmemmistä vuosista tulee vähämpiä. Ilmastonmuutoksen osuus viime vuoden lämpötilan noususta Suomessa on arvioitu noin kahdeksi asteeksi.

Vuosi 2024 on ollut mittaushistorian kuumin maailmanlaajuisesti, ja samaan aikaan Suomi on kokenut äärimmäisiä sääilmiöitä. Suomen kesä 2024 muistetaan historiallisista hellepäivistä — niitä oli peräti 71. Jokisen mukaan on haastavaa arvioida yksittäisten sääilmiöiden vaikutusta, mutta tiedetään, että ilmastonmuutos lisää pitkien helleaaltojen todennäköisyyttä.

Erityisesti alkuvuoden kylmin talvi 2024 vaikutti kuitenkin keskilämpötilaan. Tammikuussa mitattiin päiviä, jolloin maan keskilämpötila oli jopa 15 astetta tavanomaista kylmempi. Esimerkiksi Enontekiöllä rikottiin pakkasennätys, kun mittari näytti hyytävät -44,3 astetta. Tämä herättää kysymyksiä: Kuinka on mahdollista, että samana vuonna koetaan sekä ankaraa kylmyyttä että pitkiä hellejaksoja? Jokisen mukaan tämä on tyypillistä Suomen ilmastolle, jossa säät voivat vaihtua radikaalisti lyhyessä ajassa.

Tutkimuksissa on myös arvioitu, että ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan lisää sadetta. Vuonna 2024 Länsi-Suomessa koettiin sateinen kesä, kun taas Itä-Suomessa oli tavanomaista kuivempaa. Sateissa on suurta alueellista vaihtelua, ja kesäkauden sateiden myötä saamme olla valmiita rankkasateiden ja tulvien uhkiin.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan vaaroja, kuten metsäpaloja, tulvia ja voimakkaita myrskyjä. Jokisen mukaan myös Suomessa tulee valmistautua äärimmäisiin sään ilmiöihin, kuten tukalat hellejaksoja, jotka usein saavat aikaan voimakkaita ukkosmyrskyjä. Kun lämpötilat nousevat kesäisin, on aika alkaa varautua rankkasateisiin ja niiden mukanaan tuomiin taajamatulviin.

Vuonna 2024 myös Suomen merialueilla mitattiin ensimmäiset hirmumyrskytuulet, mutta tällä hetkellä tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta voisimme arvioida tarkasti ilmastonmuutoksen vaikutusta syksyn myrskytuuliin. Tällä hetkellä on selvää, että ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet vaativat meiltä kaikilta merkittäviä toimenpiteitä ja valmistautumista.