Suomi ja Viro ovat käynnistäneet keskustelut siitä, miten Suomenlahti voitaisiin sulkea täysin Venäjältä. Tämän ilmoitti Viron puolustusvoimien komentaja Andrus Merilo haastattelussaan Helsingin Sanomille.

Merilo totesi, että meripuolustus on alue, jossa Suomen ja Viron yhteistyö tulee entisestään vahvistumaan. Prosessi voisi mahdollisesti johtaa konkreettisiin toimiin, joilla estetään tehokkaasti vastustajan liikkuminen Itämerellä.

Ehkä kiinnostavinta on, että Viron ja Suomen viestintätyylit Venäjän suuntaan ovat hyvinkin erilaiset, kuten kertoo Suomen Sotilas -lehden entinen päätoimittaja Jaakko Puuperä. "Virolaiset argumentoivat jyrkästi, ja tämä voi vaikuttaa siihen, miten strategioita muotoillaan," Puuperä sanoo, viitaten hänen nykyiseen tehtäväänsä Nordic Defence Review -julkaisun päätoimittajana.

Teknisesti ajatellen Suomenlahden sulkeminen on mahdollinen, sillä se on verrattain kapea ja matala alue, jonka liikenne voidaan helposti kanavoida miinoituksien avulla. Merivoimien valmius on oleellinen, ja vaikka miinoitus on yksi strategia, myös pinnan alaisia uhkia, kuten sukellusveneitä, on syytä huomioida.

Taloudelliset intressit on otettava huomioon, sillä Suomenlahden normaali toiminta tukee Suomen taloudellisia intressejä ja vapaata meriliikennettä. Helsingin ja Hamina-Kotkan satamat, jotka molemmat sijaitsevat alueen kriittisillä reiteillä, ovat keskeisiä taloudellisia solmukohtia.

Mikäli Suomenlahti jouduttaisiin sulkemaan, liikenne siirtyisi Pohjanmeren puolelle, mikä olisi valtava infrastruktuurihanke. Tällaiset toimet vaatisivat investointeja kehittää rautatieyhteyksiä, kuten yhteyksiä Haaparannasta Atlantille.

Myös ympäristöriskit ovat olennainen osa keskustelua. Kenelläkään ei ole halua upottaa öljytankkereita rannikkoalueille, koska siitä syntyisi valtava ympäristökriisi. Nykyiset miinanmuodostustekniikat ovat yhä tehokkaita, mutta myös vanhojen miinatyyppien pelko hillitsee liikennettä.

Meriliikenteen puolustaminen perinteisesti on perustunut miinoitukseen ja tykistön vahvistamiseen. Nykyisin sota- ja puolustusstrategiat ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi, muun muassa Naton jäsenyyksien myötä. Tämä vaikuttaa koko alueen turvallisuuspolitiikkaan.

Mikäli Suomenlahtea todella ruvetaan sulkemaan Venäjältä, tämä tarkoittaisi Suomen asemien vahvistamista ja alueen puolustukseen liittyvän valmiuden nostamista. Puuperä mainitsee, että sota- ja miinoitusharjoituksia voitaisiin aloittaa, mukaan lukien kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät harjoitukset Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa. Ruotsilla on myös suora intressi alueen turvallisuuteen.

Lisäksi moderneja sodankäynnin muotoja, kuten elektronista sodankäyntiä, voitaisiin käyttää. GPS-järjestelmien häirinnällä voitaisiin rajoittaa liikennettä ja tehostaa meriturvallisuutta. Tämä luonnehtii nykyisten uhkien monimuotoisuutta, ja perinteiset sodankäynnin menetelmät saavat rinnalleen uusia, innovatiivisia lähestymistapoja.

Tilanne on aivan uusi verrattuna aikaisempiin sotiin, ja meriliikenteen suojeleminen tulee olemaan avainasemassa tuohon tulevaan konfliktiimme. Suomessa ja Virossa on selvästi herätty tajuamaan, että Suomenlahden puolustamisessa on kyse koko alueen tulevaisuudesta.