Suomi on astunut uuteen aikakauteen liittyessään Natoon, ja tämä muutos on vaikuttanut merkittävästi suomalaisten asenteisiin maanpuolustusta kohtaan.

Pitkään liittoutumattomana pysyteltyään Suomi on nyt osa sotilasliittoa, mikä tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Maanpuolustustahtoa tutkinut Miina Kaarkoski Maanpuolustuskorkeakoulusta (MPKK) varoittaa, että päätöksentekijöiden tulisi olla tietoisia tästä muutoksesta, jotta tulevaisuudessa vältetään mahdolliset kipupisteet.

Kaarkoski korostaa, että Natoon liittyminen on muuttanut Suomen kansallista narratiivia ja että uudelle keskustelutavalle on suuri tarve. Hän huomauttaa, että maanpuolustustahto on rakennettava kansalaiskeskeisesti, ja kansalaisten tulisi kokea Naton jäsenyys omakseen, jotta suomalaisten halu puolustaa maata säilyy korkeana marraskuussa olevan maanpuolustusvoimien päivän äärellä.

– Tällä hetkellä Venäjän uhka yhdistää kansaa, mutta entä jos tämä uhka tulevaisuudessa häviää? Kaarkoski kysyy.

Kansalaisten maanpuolustustahto on keskeinen tekijä turvallisuuden kannalta, ja sen merkitys on korostunut erityisesti Ukrainan konfliktin myötä. Europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok) on myös tuonut voimakkaasti esiin ukrainalaisten korkean maanpuolustustahdon merkityksen.

Maanpuolustustahto on kasvanut Suomessa, ja Kaarkoski toteaa, että erityisesti reserviläisten sitoutuminen on tärkeää. Hän korosti, että keskusteluissa on syytä mennä pintaa syvemmälle, jotta saadaan ymmärrys kansan todellisista tuntemuksista.

Tutkimukset ovat paljastaneet, että reserviläisiltä siirtyneet siviilipalvelukseen ovat kokeneet pettymyksiä Puolustusvoimiin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on seurannut suomalaisten maanpuolustustahtoa vuodesta 1970, ja kaudella 2017-2021 todettiin lievää notkahdusta. Vuonna 2022 halukkuus aseelliseen maanpuolustukseen hyppäsi 83 prosenttiin, vaikka samalla yhä useampi hakeutui siviilipalvelukseen.

Kaarkoski kuvasi tilannetta monimutkaiseksi, sillä reservistä eroaminen on piirretty ylöspäin, mutta syyt ja motiivit ovat moninaiset. Venäjän hyökkäys nosti maanpuolustustahtoa, mutta Koronan aiheuttamat pelot ja epävarmuudet ovat edelleen ilmassa ja voivat vaikuttaa maanpuolustuksellisiin asenteisiin.

Tuoreessa tutkimuksessa 88 prosenttia suomalaisista suhtautuu Natoon myönteisesti, ja 91 prosenttia uskoo, että Suomen tulisi osallistua toisen Nato-maan puolustamiseen. Kuitenkin yli viidennes reservististä eronneista on sitä mieltä, että Suomen ei olisi pitänyt liittyä Natoon. Kaarkoski huomauttaa, että yksilöiden arvomaailmat vaihtelevat suuresti, ja keskustelun avartaminen on tärkeää, jotta voidaan välttää mahdottomat tilanteet militarisoitumisessa ja ymmärryksessä.

Mikä tulevaisuudessa uhkaa maanpuolustustahtoa? Kaarkoski varoittaa, että valtiojohto ryhtyy turvautumaan autoritaarisiin käytäntöihin kansalaisten sitoutumisen puutteessa. Muutoksena on myös se, että ulkomaisten joukkojen lisääntyminen Suomen alueella vaatii sopeutumista paikalliselta väestöltä.

– Kriittinen keskustelu on elintärkeää, vaikka turvallisuuskysymyksissä ei voida jakaa kaikkea tietoa. Meidän on ymmärrettävä nykyiset tilanteemme ja keskusteltava siitä avoimesti, jotta vältetään vaaralliset ennustukset 2020-luvun kriisien keskellä, Kaarkoski sanoo.

Suomen korkeaa maanpuolustustahtoa on vaalittava, sillä se on kansalaisille elintärkeä voimavara. Onko Suomi valmis uuteen aikakauteen? Märkiessä miettien, miten vietämme tulevaa itsenäisyyspäivää, saamme pian vastauksen.