Suomessa alppihiihdon C-maajoukkueen jäsenyys tulee tänä kaudella maksamaan urheilijoille yli 30 000 euroa. Hiihtoliiton alppipomo kertoo, että taloudelliset realiteetit pakottavat tällaisiin toimenpiteisiin.

Syksyn alussa Hiihtoliitto ilmoitti, että maailmancupeihin valittavilta urheilijoilta tullaan perimään jopa 500 euron omavastuu jokaisesta osakilpailuviikonlopusta. Johanna Matintalo, yksi maajoukkueen kärkiurheilijoista, kommentoi tilannetta Yle Urheilulle melko ankarasti.

Jos hiihtäjä tai mäkihyppääjä kilpailee kaikissa maailmancupeissa, omavastuu voi kasvaa jopa 6 000 euroon; yhdistetyn osalta kulu on kuitenkin pienempi.

Alppihiihdon omavastuut verrattuna muihin pohjoismaisiin lajeihin näyttäytyvät hurjina. Esimerkiksi Ski Sport Finland -yhdistyksen C-maajoukkueen urheilijat kuten 20-vuotias Jesperi Kemppainen kertovat, että kauden kokonaiskustannukset voivat kohoaa jopa 30 000 euroon. C-maajoukkueeseen valittiin kuusi naista, joita valmentaa Johanna Tikkanen, miehiä valmentaa itävaltalainen Mario Rafetzeder.

A-maajoukkueessa on tällä hetkellä vain yksi urheilija, vauhtilajiekspertti Elian Lehto, joka harjoittelee Sveitsin maajoukkueen kanssa. Hänen omavastuukustannuksensa ovat verrattain matalammat kuin C-maajoukkueessa, mutta silti merkittävät.

Kilpailumatkojen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän, osalta urheilijat maksavat kaikki kulujaan itse, mikä lisää taloudellista painetta, sillä talviurheilijat asuvat usein kaukana pääkaupunkiseudulta.

Kemppainen, joka vietti juuri varusmiespalvelustaan Helsingissä, arvioi kauden hintaa reilusti yli 30 000 euroksi. Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Janne Leskinen vahvistaa, että Kemppaisen ilmoittamat kustannukset ovat paikkansa pitäviä.

Leskisen mukaan yhdistyksen tarkoitus ei ole ollut velvoittaa urheilijoita näin suuriin maksuihin, mutta taloudelliset realiteetit ovat muuttuneet voimakkaasti. Yhdistyksessä on keskusteltu omavastuiden alentamisesta, mutta tämä voisi vaikuttaa valmennuksen laatuun.

Leskinen vertaa nykytilannetta Tanja Poutiainen-Rinteen ja Kalle Palanderin aikakauteen, jolloin omavastuut olivat alhaisemmat. Nykyisin urheilijat saavat tuloja myös myymällä näkyvyyttä sponsorikumppaneilleen kilpailuasuistaan.

Kemppainen, jota vanhemmat tukevat, kertoo, ettei hän ole koskaan katunut alppihiihdon valintaa. Hän aikoo pyrkiä B-maajoukkueeseen kaudella 2025-26 ja tavoittelee hyviä sijoituksia Eurooppa-cupissa.

Huomionarvoista on, että alppihiihdon parissa nuoret urheilijat usein maksavat kuluistaan, mutta tämä on tavallista myös muissa maissa, kuten Sveitsissä, Itävallassa ja Italiassa, joilla on omat kilpailut.

Kun alppilajien suurmaat järjestävät alkavalla kaudella yhteensä 21 maailmancupin tapahtumaa, ovat mitalit Suomen joukkueelle enemmän kuin tarpeen. Kemppainen on seurannut Hiihtoliiton uutisointia ja ihmetellyt, miksi maksua peritään myös niiltä urheilijoilta, jotka ovat jo tuottaneet liitolle huomattavia summia.