Estonian lautalla tapahtui kauhistuttava onnettomuus, joka on jättänyt jälkeensä monia kysymyksiä ja epäilyksiä. Virallistietojen mukaan 852 ihmistä kuoli, mutta vähemmän tunnettu teoria väittää, että aluksella saattoi olla jopa 69 matkustajaa enemmän kuin mitä tilastoihin on merkitty. Tämä tarkoittaisi, että onnettomuudessa olisi saattanut kuolla jopa 921 ihmistä.

Laivan uppoaminen tapahtui 28. syyskuuta 1994, ja nyt, kuluneena kolmekymmenenä vuotena, tilastojen tarkastelu ja viranomaisten toiminta herättävät uusia kysymyksiä. Onnettomuuden jälkeen viranomaisten oli haasteellista selvittää, ketkä olivat laivalla, sillä varustamoilla ei ollut tuolloin velvollisuutta pitää matkustajalistaa.

Estonian aluksessa oli tuolloin 989 henkilöä – 803 matkustajaa ja 186 miehistön jäsentä. Vaikka viralliset tiedot mainitsevat vain 852 kuollutta, eräät tutkimukset ja analyysit viittaavat siihen, että mahdollisia tunnistamattomia uhreja oli enemmän. Suurin osa uhrien ruumiista ei koskaan löytynyt, ja vain 92 löydettyä ruumista voitiin tunnistaa.

Ruotsalaisen Helsingin Dagbladin julkaisema artikkeli vuonna 2004 toi esille mahdolliset kadonneet 69 matkustajaa, mikä herätti keskustelua myös kansainvälisesti. Uutinen perustuu vertailuihin, jotka on tehty Estonian matkustajalistoista ja Ruotsin rikospoliisin tunnistuskomission raporteista. On selvää, että asiassa on paljon epäselvyyksiä ja kaikenlaista spekulaatiota.

On tullut ilmi, että ainakin 45 tutkittua henkilöä ei koskaan löytynyt laivan matkustajalistalta, vaikka he olivat merkitty nimillä, jotka viittasivat siihen, että he olivat laivalla. Uutisen mukaan nämä kiehtovat kadonneet eivät olleet vain ruotsalaisia, vaan joukossa oli myös suomalaisia ja virolaisia, mikä lisää mysteeriä heidän kohtalostaan.

Estonian onnettomuuden tutkinnan yhteydessä, vuonna 1997 julkaistussa loppuraportissa todettiin, että hylyn sisätiloja ei koskaan tutkittu kunnolla. Tutkijat raporttinsa mukaan havaitsivat monia esteitä, jotka estivät täydellisen tutkimisen. Laivan raunioidut hytti- ja liiketilat olivat täynnä upotettua tavaraa, joka pahensi näkyvyyttä ja vaikeutti etsintöjä.

Ruotsin hallitus päätti joulukuussa 1994, että Estonian hylystä ei nostettaisi ylös, vaan se peitettäisiin betonilla, mutta vuonna 1999 tämä päätös peruttiin. Tähän päätökseen vaikutti eettinen komitea, joka korosti sitä, että uhrit pitäisi tunnistaa asianmukaisesti.

Omaisten näkökulmasta tilanne on ollut vaikea. Haastattelujen perusteella suuri osa omaisista on kokenut, että heidän ääntään ei kuunneltu tarpeeksi päätöksenteossa. He toivoivat, että viranomaiset olisivat kuunnelleet heidän mielipiteitään, ennen kuin päätettiin olla nostamatta uhreja hylystä.

Nykyisin Suomen, Ruotsin ja Viron viranomaiset ovat käynnistäneet uusia tutkimuksia Estoniaan liittyen. Uuden tutkimuksen tarkoituksena on keskittyä aluksen rungon arvioimiseen, mutta tällä hetkellä ei ole suunnitelmia matkustajien lukumäärän selvittämiseksi. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka hyvin viranomaisten aiemmat tiedot pitää paikkansa.

On mielenkiintoista, että keskustelut Estonian kohtalosta jatkuvat edelleen. Toistaiseksi asialle ei ole saatu yksiselitteistä ratkaisua, ja monet kysymykset jäävät edelleen avoimiksi. Miten on mahdollista, että aluksella saattoi olla enemmän ihmisiä, eikä kukaan kaivannut heitä? Tämä mysteeri kaipaa yhä selkeytystä, ja ilmapiiri on jännittynyt siinä mielessä, että monet ovat kiinnostuneita kuulemaan lisää.