Saamelaisaktivisti Petra Laiti on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa julkaisemallaan esseellä, jossa hän väittää, että 'Lappi' ja sen ulkomaalaiset muodot, kuten 'Lapland' ja 'Lappland', ovat kolonialistisia termejä, joiden käyttö pitäisi lopettaa.

Laiti kirjoittaa, että nämä nimet sisältävät rasistisia ja alentavia viittauksia saamelaisiin. Hän korostaa, että termi 'lappalainen' on erityisesti loukkaava ja historiallisesti käytetty halventavassa kontekstissa. Sana 'Lapland' tarkoittaa käytännössä 'lappalaisten maata', mikä tekee sen käytöstä ongelmallista.

"Miksi olisi vähemmän rasistista käyttää sanaa, joka merkitsee 'lappalaisten maata'?," Laiti kysyy. Hänen mielestään 'Lappi' ei ole yhtä rasistinen, mutta se tukee kolonialistista narratiivia, joka esittää Lapin eristyneenä ja inhabitoituna maana.

"Tämä myytti on ollut olemassa vuosisatojen ajan ja sen avulla on estetty saamelaisten oikeudet heidän omassa maassaan," Laiti kirjoittaa. Hän ilmaisee myös vastustavansa massaturismia Lappiin, jolle hänen mielestään alueen todelliset poliittiset ja kulttuuriset haasteet jäävät vaille huomiota.

Laiti toteaa, että se 'Lappi', jonka turistit tuntevat, ei itse asiassa ole olemassa. Se on naamioitu kolonialismin, väkivallan ja saamelaisten kärsimyksien taakse, jotka ovat edelleen läsnä alueella.

Hän käyttää itse termiä 'Perä-Pohjola', viitaten niihin alueisiin Lapissa, jotka eivät ole saamelaisaluetta.

Iltalehden yrittäessä tavoittaa Laitin kommentoimaan hänen julkaisujaan, hän ilmoitti, ettei hän halua antaa haastattelua, mutta selventi, että hänen päähuomionsa koski nimenomaan 'Lapland' ja 'Lappland' -sanoja. Hän itse ei kuitenkaan käytä sanaa 'Lappi'.

Asiantuntijat eri aloilta ovat kommentoineet Laitin väitteitä. Helsingin yliopiston yliopistolehtori Ilona Kivinen huomauttaa, että sanalla 'Lappi' on juuret, jotka eivät liity kolonialismiin, vaan se viittaa enemmän ympäristön rajaan. Kivinen korostaa myös, että Lappi-nimisiä paikkoja löytyy ympäri Suomea, kuten Raumalla ja Tampereella.

Professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta on huomauttanut, että Lappi-sanasta on ollut paljon keskustelua, mutta hän ei usko sen viittaavan suoraan kolonialismiin. Hän peräänkuuluttaa keskustelun jatkamista ja yhteyksiä saamelaisten ja Lapin matkailun välillä. "Pohjoisessa on ollut monia kiistoja maankäyttöoikeudesta, ja on mahdollista, että Laiti ottaa osaa keskusteluun, joka on ollut vaativa ja herkkä," hän toteaa.

Keskustelluista asioista huolimatta Laitin avaus on herättänyt laajaa huomiota ja keskustelua siitä, miten lappalaiskulttuuri ja -identiteetti huomioidaan tulevaisuudessa.

Miksi Lapin kulttuurinen perintö on tärkeä, ja miten voimme kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia nykypäivänä? Tämä keskustelu on vain alkanut!