Ruotsissa aseellinen väkivalta on laskenut hyvin hitaasti mutta johdonmukaisesti, mikä tuo toivoa turvallisuuden lisääntymisestä. Vuonna 2022 Ruotsin poliisi raportoi vain 270 tapausta, mikä on neljännes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolemantapauksia oli 44, ja haavoittuneita 57, mikä merkitsee miltei puolta vähemmän kuin aikaisempana vuonna.

Vaikka luvut ovat kansainvälisesti korkeita, Ruotsin poliisiylijohtaja Petra Lundh on optimistinen tilanteen suhteen. Hän mainitsi, että poliisi on muuttanut toimintatapojaan tarjoamalla nopeampia ja kattavampia tietoja poliisivoimille. Tämä tehokkuus on erityisesti keskeinen, koska väkivalta voi tapahtua vain tunteina, minkä vuoksi tieto tulee jakaa nopeasti.

Viime viikon aikana Suomessa havaittiin myös julkisilla paikoilla tapahtuvien väkivallantekojen selkeä nousu, mutta Ruotsissa kytkös katujengeihin on yhä pieni. Lundh korostaa erityisesti ennaltaehkäisevää työtä, joka kohdistuu nuoriin ja niiden perhekoteihin. Mikäli nuorisokoti ilmoittaa nuoren karkaamisesta, poliisi tutkii myös mahdollisia rikoksia, kuten tappotilauksia, joita nuori saattaisi harkita toteuttamista.

Lundhin mukaan tilanne on huolestuttava. Rekrytointi tapahtuu nykyään yhä enemmän digitaalisten alustojen kautta, ja tappotilauksia tehdään avoimesti internetissä. Lasten, jotka ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi rikolliseksi, keski-ikä on laskenut huolestuttavasti jopa 12—14 ikävuoteen. "Puhumme lapsista, enkä voi kuin olla syvästi järkyttynyt tästä kehityksestä," hän totesi.

Tämän lisäksi viranomaisten tietojenvaihto on vaikeaa lain rajoitusten vuoksi, mutta Lundh uskoo, että pian laki muuttuu heidän puolestaan ja viranomaiset, koulut ja sosiaaliviranomaiset pystyvät jakamaan tietoa tehokkaasti. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa yhteiskunnan turvallisuus ja estää nuorten osallistuminen rikollisuuteen.

Lundh nostaa esiin myös rikollisjengien harjoittaman avustuspetoksen, jota on ollut runsaasti viime aikoina. Arviot avustuspetosten määrästä nousevat jopa 650-870 miljoonaan euroon vuosittain. Myös rikollisjengit ovat alkaneet soluttautua hallintoon, mukaan lukien oikeuslaitokseen. Viimeisin skandaali paljasti, että eräät työntekijät ovat vuotaneet salassapidettäviä asiakirjoja rikollisjengille.

Lundhin mukaan on ehdottomasti säädettävä lakeja, jotka sallivat tarkemmat taustaselvitykset, sillä yhteiskunnan on oltava luottamuksen varassa. Hänen johtamisaikanaan Ruotsissa on avattu keskustelua tarpeesta lisätä kontrollia niin sosiaalijaostossa kuin muissakin virastoissa. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta kysymys on, onko se jo liian myöhäistä nuorten ja lasten osalta?