Kenkäkauppias Susanna Äimälä esittelee ylpeänä kenkää, jonka pohjasta jopa 30 prosenttia on valmistettu vanhasta autonrenkaasta. Tämä innovatiivinen lähestymistapa kierrättäen autojen renkaista syntynyttä materiaalia ei ainoastaan edistä kestävää kehitystä, vaan myös parantaa kenkien laatua.

”Monille asiakkaillemme vastuullisesti tuotetut raaka-aineet ovat tärkeitä. Autonrengas on selkeä ja monen mielestä kengän pohjan laatu on avainasemassa”, Äimälä toteaa.

Lenkki Oy:n ja SATRA:n yhteistyössä havaittiin, että kun kengän pohjassa käytettävä termoplastinen elastomeeri korvataan rengasjauheella, CO2-päästöt vähenevät jopa 46 prosenttia. Tämä tulos on rohkaiseva osoitus siitä, kuinka kiertotalous voi vaikuttaa positiivisesti ympäristöön.

Lenkki Oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkiluoko kertoo, että aluksi he keskittyivät vain uusiutumattomien raaka-aineiden vähentämiseen, mutta yllättyivät positiivisesti siitä, miten hyvin uusiomateriaalit voivat vähentää ympäristökuormitusta. ”Vastuullisuusvaatimusten kiristyessä kenkäteollisuudella on nyt kiire reagoida ja sopeutua”, Mäkiluoko sanoo.

Humppilassa, Porintien varressa toimivasta Kenkämäailmasta tuli vuoden 2018 kenkäkauppa, ja he ovat sittemmin laajentaneet valikoimaansa kestävyysnäkökulmat edellä. ”Meillä on asiakaskuntaa, joka arvostaa laatua, ja rengaspohjakengät ovat saaneet hyvän vastaanoton. Vastaavat kysynnät ohjaavat meitä tuotevalintoihimme”, Äimälä lisää.

Laadun säilyttäminen kierrätetystä materiaalista on elintärkeää. Kengän pohjissa havaitaan jopa parannuksia kestävyydessä ja pidossa, mikä tukee asiakastyytyväisyyttä ja lisää kilpailukykyä markkinoilla.

Lenkki Oy on saanut käyttöönsä Nokian talvirenkaita valmistuksessa käytettyä rengaskumia, joka on jalostettu kiertotalouslaitoksella Lopen kunnassa. Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen on innoissaan tästä kehityksestä: ”Olen ylpeä siitä, että voimme nyt näitä kenkäpareja myyntiin ja käynnistää puhtaalta pöydältä.”

Kenkäteollisuuden täytyy kuitenkin kohdata myös haasteita. Kuluttajat ovat yhä hinnoille herkkiä, mutta yhä useampi arvostaa kengän alkuperää, laatua ja huollettavuutta ennemmin kuin kertakäyttökulttuuria. Äimälä huomauttaa, että kestävästi valmistettujen kenkiä tulisi hintansa mukaisia: ”Käsityö on yhä tärkeä osa tuotantoamme, ja siksi kuluttajille on tarjottava enemmän tietoa valmistusmenetelmistä.”

Lenkissä on tunnistettu muutos kuluttajien käyttäytymisessä, jossa he vaativat vastuullisia vaihtoehtoja entistä enemmän. Mäkiluoko uskoo, että vastedes on tarpeen tukea kiertotalousratkaisuja myös lakiteknisesti, jotta uusiomateriaalin käyttö kasvaisi. ”Verotukselliset kannustimet ja kestäviä valintoja tukevat toimenpiteet ovat välttämättömiä”, hän korostaa. Kengän tulevaisuus on kestävissä käsissä.