Monet hyvinvointialueet ovat saamassa ensi vuodelle ikäviä uutisia, kun valtiolta saamat rahoitusarviot ovat merkittävästi pienentyneet vain muutamassa kuukaudessa. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue saa ensi vuodelle 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin odotettiin. Alueen johtaja Marina Erhola on ilmaissut huolensa, sillä suunnitelmat ensi vuoden talousarviosta ovat jo loppusuoralla, eikä muutoksia voida enää tehdä suuren rahoitusvajeen vuoksi.

Helsingin kaupungin rahoitus putoaa yli seitsemän miljoonaa euroa, mikä vaikeuttaa entisestään alueen jo aloitettuja budjettiluonnoksia. Toimialajohtaja Juha Jolkkonen on korostanut, että sopeutustoimia on arvioitava tarkasti tulevina kuukausina, jotta taloudelliset haasteet voidaan kohdata.

Mitä tämä tarkoittaa? Keski-Suomen alueen rahoitus laskenee 6,6 miljoonalla eurolla, ja alueen budjettiesitys tulee olla valmis 9. lokakuuta – vain kuukausia ennen rahoitustietojen julkistamista. Alueen viranomaiset ovat pakotettuja miettimään lisätoimenpiteitä, mikä aiheuttaa lisää epävarmuutta.

Positiivista on, että Varsinais-Suomen alueelle myönnetään jopa 76 miljoonaa euroa enemmän rahoitusta kuin aiemmin arvioitiin. Tarmon Martikaisen mukaan tämä tuki helpottaa alueen taloudellista tilannetta, vaikka kertynyt alijäämä on edelleen 161,7 miljoonaa euroa. Alueiden on lakisääteisesti pystyttävä katettavaksi aikaisemmat alijäämät vuoteen 2026 mennessä.

Erityisesti Pääjärvi-Hämeen hyvinvointialueella tilanne on huolestuttava, sillä rahoitus laskee 1,6 miljoonaa euroa, mikä lisää haasteita alueen talouden tasapainottamisessa. Aluejohtaja Petri Virolainen on todennut, että rahoitusleikkaukset tulevat pahaan aikaan, sillä ensisijainen tavoite on saavuttaa ylijäämäinen tulos ensi vuonna.

Valtiovarainministeriö on pahoitellut tilannetta ja selittänyt muutoksia puutteellisella tietopohjalla aiemmissa laskelmissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tarvekertoimet ovat nyt päivitetty. Huomatkaa, että rahoituslaskelmat ovat kehittyneet, mutta joustavuus tulevissa muutoksissa on haastavaa.

Ongelmat rahoituksessa eivät näytä olevan poikkeus vaan osa laajempaa kehitystä, joka on johtanut hyvinvointialueiden taloustilanteen heikkenemiseen. Tämän vuoden alijäämäennusteet näyttävät 1,42 miljardia euroa, mikä on lähes 600 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmat arviot.

Hyvinvointialueet ovat nyt tilanteessa, jossa nopeasta ja ennakoimattomasta rahoitusmuutoksesta on syytä huolestua. Mikäli tilanne ei muutu paremmaksi, seuraavat vuodet voivat tuoda entistä suurempia taloudellisia haasteita alueille.