Ihmisaivot ovat monimutkainen ja salaperäinen elin, joka piilottaa lukuisia toimintoja ja mekanismeja. Yhdysvaltojen tuolloin presidentti Barack Obama aloitti vuonna 2013 BRAIN-hankkeen, jonka tavoitteena oli tutkia aivojen verkostoja ja ymmärtää, miten yksittäiset aivosolut käyttäytyvät niin terveillä kuin sairailla aivoilla. Nyt yli kymmenen vuoden intensiivisen tutkimuksen jälkeen ensimmäiset päättäväiset tulokset alkavat valjeta.

Tutkimuksen ytimessä on ollut yksittäisten aivosolujen ominaisuuksien kardinointi ja luokittelu eri tyyppeihin. Perinteisesti aivosolut on jaettu neljään päätyyppiin: neuroneihin, astrosyytteihin, oligodendrosyytteihin ja mikrogliasoluihin. Kuitenkin näiden päätyyppien alle luokitellaan tuhansia erilaisia alatyyppejä, joissa kullakin on oma erityinen tehtävänsä. Esimerkiksi astrosyytit tukevat hermosoluja ja vaikuttavat niiden tehokkuuteen, kun taas oligodendrosyytit huolehtivat hermosolujen eristyksestä, mikä on tärkeää hermoimpulssien nopeudelle.

Tutkijoiden mukaan kartoitus on avainasemassa, kun pyritään löytämään uusia hoitomenetelmiä neurodegeneratiivisiin sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja Parkinsonin tautiin. Kun ymmärretään paremmin, miten eri solut reagoivat ja vuorovaikuttavat toistensa kanssa, voidaan kehittää tarkempia ja tehokkaampia lääkkeitä näiden sairauksien hoitamiseksi. On myös mahdollista, että löydöt voisivat johtaa keinotekoisten älykkäiden järjestelmien kehittämiseen, jotka jäljittelevät aivojen toimintaa, avaten uusia mahdollisuuksia teknologiselle kehitykselle.

Tämä tutkimus avaa kuitenkin myös suuria eettisiä kysymyksiä – mitä tapahtuu, jos pystymme manipuloimaan aivojen toimintaa? Meidän on käsiteltävä sitä, kuinka paljon vaikutusta meillä voi olla ihmisten muistiin, käyttäytymiseen ja jopa persoonallisuuteen. Aivotutkimuksen vallankumoukselliset tulokset voivat siis muuttaa ei vain lääketiedettä, vaan koko ihmiskunnan tulevaisuutta.