Työterveyslaitoksen tuore tutkimus paljastaa huolestuttavia lukuja sosiaali- ja terveysalan päätöksenteosta. Vain 48 prosenttia sote-johtajista ja päälliköistä pitää omia päätöksentekokäytäntöjään oikeudenmukaisina. Tämä uutinen nostaa esiin vakavia kysymyksiä hyvinvointialueiden toimivasta johtamisesta.

Johtohenkilöiden lisäksi esihenkilöistä 42 prosenttia ja ei-esihenkilöasemassa olevista vain 35 prosenttia jakaa saman huolen. Tutkimusprofessori Jaana Laitinen huomauttaa, että nämä epäreilun päätöksenteon kokemukset voivat johtaa työntekijöiden työkyvyn heikkenemiseen.

"Onko soten johtavissa asemissa oleva väki todella tyytymätöntä päätöksentekoon? Kyllä, se näyttäisi olevan selvä totuus", Laitinen sanoo. "Hyvinvointialueet ovat olleet koetuksella pitkään ja ilman riittävää tukea."

Lisäksi tutkimus tuo esille, että vaikka sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista 81 prosenttia kokee panostavansa työhönsä, tämä luku on laskenut 87 prosentista edellisvuonna. Palkitsevuuden tunne on kuitenkin heikentynyt dramaattisesti: alle 30 prosenttia ammattilaisista kokee työnsä palkitsevana.

"Vaikka palkitsevuus on heikkoa, meillä on edelleen halua panostaa työhömme. Tämä osoittaa alan sitoutumista huolimatta haasteista", toteaa työterveyslaitoksen asiantuntija Risto Nikunlaakso.

Onko murrosvuosi 2024 tulossa sosiaali- ja terveyspalveluille? Elämme aikakautta, jolloin on tärkeää kuulla sekä asiantuntijoiden että kansalaisten ääni päätöksenteossa, jotta voimme yhdessä luoda kestävämpiä ja oikeudenmukaisempia palveluita.?

Jatkuvasti muuttuvat olosuhteet, rahoitusongelmat ja johtamisen puutteet ovat tekijöitä, jotka vaativat huomiota ja toimia. Aika on kypsä keskustella siitä, miten voimme parantaa päätöksentekoa ja palauttaa luottamus sosiaali- ja terveyspalveluissa.