Liikemies Peter Vesterbacka on täynnä optimismia Helsingistä Tallinnaan avaavan junayhteyden suhteen. Hän uskoo, että junaliikenne alkaa aikaisintaan jouluaattona 2024, mutta hanke on kohdannut monia haasteita matkan varrella.

Finest Bay Area Development -yhtiö, jota Vesterbacka johtaa yhdessä Kustaa Valtosen kanssa, on investoinut tunnelihankkeeseen vuosien aikana useita miljoonia euroja. Hanke on kestänyt jo kahdeksan vuotta, ja sen edistymistä hidastavat erityisesti erilaiset säädökselliset haasteet Suomessa ja Virossa.

Vesterbackan mukaan Viron hankkeita hidastaa hallituksen rooli ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA), mikä tekee prosessista hitaamman verrattuna Suomeen, jossa aikataulut ovat ennakoitavammat. Hän kuitenkin vakuuttaa, että molempien maiden hallitukset suhtautuvat hankkeeseen positiivisesti.

Hankkeen taustalla on myös yhteys Baltian maiden rautatiehankkeisiin, kuten Rail Balticaan, mikä lisää sen merkitystä alueen liikenteelle. Tunneli, joka rakennettaisiin noin 103 kilometrin pituisena, kulkisi mahdollisesti Helsingistä keskeisten liikenneasemien kautta Tallinnaan. Matka kestäisi arvion mukaan noin 20 minuuttia.

Junamatkan hintaa arvioidaan olevan 50 euroa yhteen suuntaan ja 100 euroa edestakaisin. Vesterbacka uskoo, että tunnelin rakentaminen voimaannuttaisi myös taloudellisesti, tuoden mukanaan mahdollisia suuria investointeja, jopa 150 miljardia euroa kehitystä maan päällä.

Tämä merenalainen tunneli olisi myös tärkeä turvallisuuden kannalta, sillä se mahdollistaisi jatkuvat yhteydet puolustusvoimille ja parantaisi kriisitilanteiden valmiutta. Vesterbacka mainitsee myös, että Norjan osalta on olemassa samankaltaisia projekteja, jotka ovat onnistuneet merkittävästi parantamaan alueen liikenneyhteyksiä.

Vaikka aikataulut eivät ole vielä tarkkoja, ja Vesterbacka sanoo rakentamisen vievän noin kaksi vuotta, kun kaikki luvat ovat kunnossa, tunnelin valmistumisen ennustetaan tapahtuvan 2030-luvun alussa. Vesterbackan mukaan 'tunneli tehdään, se on vain ajan kysymys'.

Tässä vaiheessa tunnelihanke herättää suurta mielenkiintoa sekä Suomessa että Virossa, ja monet odottavat innolla mittavan investoinnin toteutumista, joka voisi osaltaan muuttaa alueen liikenneverkkoja ja talousnäkymiä.

Lisäksi, tämän tyyppisiä suuria infrastruktuurihankkeita on ollut aiemmin, mutta niiden toteutuminen on usein venynyt monien eri syiden vuoksi. Liiketeoreettisesti ajatellen tällaiset hankkeet ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä alueiden taloudelliselle kehitykselle ja ovat usein myös kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden liikenteelle.