Useissa kunnissa Suomessa koulujenvälisten urheilukilpailujen järjestäminen on lopetettu, mikä on herättänyt vilkasta keskustelua. Esimerkiksi Ikaalisissa kilpailuja ei ole pidetty enää vuosiin, mikä johtuu osittain myös koronarajoituksista. Kaupungin sivistysjohtaja Marjo Heikkilä vahvistaa tämän tiedon ja kertoo, että päätös syntyi rehtoreiden kokouksessa.

Rovaniemellä ensimmäiset kilpailujen lopettamiseen liittyvät päätökset tehtiin jo kymmenen vuotta sitten. Tilanne on herättänyt huomiota niin koulupiireissä kuin urheiluyhteisössäkin. Iltalehti kyseli useilta kunnilta urheilukilpailujen nykytilanteesta ja huomasi, että vaikka monissa kunnissa kilpailuja järjestetään edelleen, yhä useammat kunnat ovat päättäneet luopua niistä.

Monet kunnat, kuten Mänttä-Vilppula, eivät ole järjestäneet kilpailuja enää vuosiin, sillä koulut haluavat tukea kaikenkokoisten oppilaiden liikkumista, eivätkä vain niiden, jotka osallistuvat kilpailuihin. Tämä on avaamassa keskusteluja siitä, mikä on lasten liikunnan tulevaisuus. Merja Lehtosen mukaan Kangasalla kilpailut sulkevat suuren osan oppilaista tapahtuman ulkopuolelle. "Opetussuunnitelma ei edellytä urheilukilpailuiden järjestämistä", hän sanoo.

Kilpailujen lopettamista perustellaan usein tasa-arvolla ja sillä, että on tärkeämpää saada kaikki lapset liikkumaan kuin kilpailemaan. Tämä keskustelu on herättänyt myös urheiluseurojen ja vanhempien huolen, jotka kokevat kilpailut tärkeänä osana lasten liikuntaa. Heikkilä myöntää, että kilpailut ovat olleet tärkeä perinne, mutta aikaisemmin osallistuminen oli vain muutamalle oppilaalle mahdollista, mikä ei ole sopusoinnussa nykykoulujen tavoitteiden kanssa.

Kaupungit, kuten Rovaniemellä, ovat kehittäneet vaihtoehtoisia toimintatapoja. Paikalla voi olla liikkuva koulu -toimintaa ja erilaisia tapahtumia, joihin osallistuu kaikki oppilaat. Esimerkiksi Ikaalisissa on järjestetty urheilijavierailuja, mutta paikallisten seuratoimijoiden määrä on rajallinen, mikä rajoittaa toimintamahdollisuuksia.

Lasten fyysinen kunto on huolestuttava. Liikkumattomuus ja liikuntatottumusten polarisoituminen on ajankohtainen ongelma. Osa nuorista on aktiivisia, kun taas toiset ovat entistä huonommassa kunnossa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, onko kilpailuiden lopettamisella aidosti lisätty kaikkien lasten liikkumista vai onko liikunnan kokonaismäärä vähentynyt.

Kuntien taloudellinen tilanne on myös yksi keskustelun aihe, sillä joissakin tapauksissa kilpailuiden lopettaminen on saattanut olla kustannustehokasta. Esimerkiksi Helsingissä lopetettiin koulujenvälisten kilpailuiden järjestäminen vuonna 2015 taloustilanteen vuoksi, mutta kilpailut aloitettiin uudelleen kaksi vuotta myöhemmin.

Koululiikuntaliitto tarjoaa kuitenkin edelleen mahdollisuuksia kilpailla omilla ehdoillaan, ja monet kunnalliset urheilutapahtumat ovat edelleen käytössä. Kysymykset tasa-arvosta, lasten liikuntamahdollisuuksista ja kuluista ovat keskiössä, kun mietitään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan koululiikunnalle.